Euroopan nopeasti muuttunut turvallisuusympäristö on nostanut liikennejärjestelmän merkityksen kansallisen puolustuksen keskiöön. Liikennepolitiikka ei ole enää pelkkää arjen sujuvuutta tai elinkeinoelämän kilpailukykyä. Se on huoltovarmuutta, turvallisuutta, puolustusta, sotilaallista suorituskykyä ja kriisinkestävyyttä. Se on kovan turvallisuuden varmistamista ja rakentamista.

Kansliapäälliköiden kollegiolla on käytössään kaikkien ministeriöiden yhteenlaskettu osaamispääoma. Kollegion tiiviin yhteistyön ansiosta kansliapäälliköillä on myös ajantasainen, jaettu tilannekuva ja laaja ymmärrys Suomen nykytilasta. Nykytilan tulkitsemisen ohella asetelma antaa hyvät edellytykset yhteisvoimin tapahtuvaan tulevaisuuden ennakointiin ja tulevien tarpeiden esille tuomiseen.

Kun toimintaympäristömme muutostahti kiihtyy ja taloustilanne heikkenee, vaaditaan myös politiikkavalmistelulta enemmän.

Lainvalmistelu on sisältötyötä, mutta se on myös prosessien hallintaa. Puutteet niissä heikentävät lainvalmistelun ja uuden lain laatua.

Oikeusvaltion periaatteisiin kuuluu, että lainsäädäntö on selkeää, täsmällistä ja ennakoitavaa. Näin ehkäistään epävarmuuksia lain tulkinnassa, edistetään lain johdonmukaista soveltamista ja vahvistetaan luottamusta julkiseen valtaan.

Nollavision tavoittelu ei ole sprintti, vaan pidemmän aikavälin matka, jossa jokainen harkittu ja tietoon perustuva ratkaisu vie meitä kohti turvallisempaa liikennettä.

Maailma ympärillämme on hämmästyttävässä myllerryksessä. Monet ilmiöt ovat laajentuneet ja monimutkaistuneet, ja niiden rinnalle on noussut uusia kokonaisuuksia, jotka tuovat mukanaan sekä vaatimuksia että mahdollisuuksia.

Digitalisaation vallankumous ei ole vain teknologinen ilmiö. Sen sijaan, kuten Antti Paasilehto kolumnissaan marraskuun alussa kirjoitti, kyseessä on systeeminen muutos, joka haastaa ajattelun, rakenteet ja toimintamallit – myös julkisella sektorilla. Aito digimurros edellyttää yhteistä suuntaa ja rakenteellista uudistumista. Tässä työssä keskeisiä välineitä ovat kansallinen digikompassi ja digitoimiston koordinoima kehitystyö.

Suomi on faktamaa, jossa luotetaan luonnontieteisiin, matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan. Tietoon ja tiedon analysointiin. Tieteelliseen, akateemiseen tutkimukseen.

Harva pysähtyy miettimään, mitä tapahtuu, kun avaamme puhelimen, kirjaudumme pankkiin tai tarkistamme terveystietomme. Kaikki toimii, ja juuri siinä piilee suomalaisen kyberturvallisuuden todellinen voima. Suomessa kyberturvallisuus ei ole vain tekninen suoja, vaan osa kansallista luonnetta: huolellisuutta, luottamusta ja yhteistyötä.