-
Yhdessä kohti parempaa liikenteen tiedon johtamista
Tieto on keskiössä lähes kaikissa liikennejärjestelmän kehittämisen osa-alueissa. Tieto itsessään ei kuitenkaan ole minkään arvoista, ellei sillä ole selkeää käyttötarkoitusta, eikä sen käyttöä johdeta määrätietoisesti.
-
Digikompassi luo yhteistä suuntaa
Digitalisaation vallankumous ei ole vain teknologinen ilmiö. Sen sijaan, kuten Antti Paasilehto kolumnissaan marraskuun alussa kirjoitti, kyseessä on systeeminen muutos, joka haastaa ajattelun, rakenteet ja toimintamallit – myös julkisella sektorilla. Aito digimurros edellyttää yhteistä suuntaa ja rakenteellista uudistumista. Tässä työssä keskeisiä välineitä ovat kansallinen digikompassi ja digitoimiston koordinoima kehitystyö.
-
Suomi tekee tänä syksynä G20-historiaa
Osallistuin G20-digiministerikokoukseen syys-lokakuun vaihteessa Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa. Sain kunnian olla ensimmäinen suomalainen ministeri, joka osallistuu G20-ministerikokoukseen.
-
Nollan liikennekuoleman tavoite saavutetaan tiedolla
Suomi on faktamaa, jossa luotetaan luonnontieteisiin, matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan. Tietoon ja tiedon analysointiin. Tieteelliseen, akateemiseen tutkimukseen.
-
Digivallankumous edellyttää systeemistä muutosta
Olemme tehneet digiremonttia jo puoli vuosisataa, mutta siitä huolimatta urakka on edelleen kesken. Toimintamme on jäänyt vanhalle kulku-uralle. Käytössä olevat välineet ja toimintatavat periytyvät teolliselta ajalta ja digiremontin työsuunnitelma on orientoitunut järjestelmäkehityksen ympärille.
-
Kyberturvallisuus on Suomen näkymätön voima
Harva pysähtyy miettimään, mitä tapahtuu, kun avaamme puhelimen, kirjaudumme pankkiin tai tarkistamme terveystietomme. Kaikki toimii, ja juuri siinä piilee suomalaisen kyberturvallisuuden todellinen voima. Suomessa kyberturvallisuus ei ole vain tekninen suoja, vaan osa kansallista luonnetta: huolellisuutta, luottamusta ja yhteistyötä.
-
Ministeri Ranteen kolumni linjapuheesta: Suomi menestyy, kun infra kantaa!
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan supervoima on yhteistyö. Me teemme yhdessä töitä Suomen turvallisuuden, talouden ja tulevaisuuden eteen myös yli hallinnonrajojen. Varmistamme, että infra kantaa meitä tulevaisuudessa niin arjessa kuin kriiseissäkin. Pidämme huolta, että kumipyörät tuovat perunoita myös tänne Helsinkiin, sillat kantavat ja nettiyhteydet toimivat muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla.
-
Tulevaisuutta ei voi tietää, mutta siihen voi vaikuttaa
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko luo perustan ministeriöiden yhteiselle ennakoinnille ja toimintaympäristön seurannalle. Selonteon ensimmäinen osa julkaistiin syyskuussa. Se sisältää laajan toimintaympäristöanalyysin ja neljä skenaariota vuonna 2045. Skenaariot auttavat tunnistamaan toimenpiteitä, joihin on tartuttava jo tänään.
-
Näkymätön työ tekee työn näkyväksi
Viestinnän työhön liittyy paljon sellaista, mikä on vaatinut aikaa, mutta ei näy katsojalle tiedotteena tai pistä silmään sosiaalisen median julkaisussa. Se, ettei se pistä silmään, voikin usein tarkoittaa sitä, että työ on tehty onnistuneesti.
-
Lainsäädännön seuranta ja jälkiarviointi tukevat tulevien hankkeiden laatua
Oletko ajatellut, mitä muuta hallituksen esitys on kuin ehdotus uusiksi pykäliksi? Pykälät ja niiden perustelut ovat toki esityksen ydin, joiden kautta saadaan aikaan konkreettisia muutoksia. Esityksissä täytyy kuitenkin myös kuvata nykytilaa, avata syitä sille, miksi lakimuutos on tarpeen ja mitä sillä tavoitellaan sekä arvioida muutoksen vaikutuksia.
-
Kukaan ei kuulu joukkoon vahingossa
”Huomenta!” ”Moikka!” ”Hei!”
-
Suunnitelmallinen viestintä mahdollistaa reagoinnin
Ministeriön viestintään kuuluvat muuttuvat tilanteet ja reagoinnit ajankohtaisiin tapahtumiin ja aiheisiin. Silti suurin oppi harjoittelussani viestintäyksikössä on ollut suunnitelmallisen viestinnän tärkeyden ymmärtäminen.
-
Vastuullisuus- ja kestävyysraportoinnilla kehitämme julkista hallintoa
Suomessa kansalaisilla on kansainvälisesti vertaillen korkea luottamus julkisiin instituutioihin. Luottamus perustuu pitkälti siihen, että viranomaiset toimivat vastuullisesti ja avoimesti. Vastuullisuuden toteutumista voi seurata esimerkiksi vuosittain tehtävän vastuullisuus- tai kestävyysraportoinnin avulla.
-
Liikenne 12 -suunnitelma tukee kestävämmän liikennejärjestelmän kehittämistä
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma eli Liikenne 12 -suunnitelma ohjaa liikennejärjestelmän kehittämistä Suomessa. Suunnitelmassa eri liikennemuotoja – myös kestäviä kulkutapoja kuten joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä – tarkastellaan osana liikennejärjestelmän kokonaisuutta. Näin eri osat kytkeytyvät yhteen jo strategisella tasolla, eikä valmistelu rajaudu yksittäisiin näkökulmiin.
-
Verkot tötterölle! TUUTTI-hankkeella turvallisuutta ja talouskasvua
Suomella on ansaittu maine turvallisuuden ja huoltovarmuuden johdonmukaisena rakentajana myös viestintäverkkoinfran osalta. Olemme vahvistaneet tietoyhteiskuntaamme yhteistyössä emmekä hetkahda vaikka kaapeleita katkeaa, GNSS-häirintä jyllää tai kyberhyökkäyksiä satelee. Elämme arkeamme, pidämme päät kylmänä ja jatkamme töitä.
-
EU-rahoitus tarjoaa mahdollisuuksia digitalisaation edistämiselle
Ministeriö edistää EU:n digitalisaatiorahoituksen hyödyntämistä hallinnossa, tutkimuksessa ja yrityksissä. EU-rahoitus tukee etenemistä tutkimuksesta innovaatioihin, pilotteihin ja käyttöönottoon.
-
Tiedosta toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä liikenteeseen
.jpg/74773321-1d15-4a26-45aa-664d948aec7f?version=1.0&t=1748326887148 "Atte Riihelä. (Kuva: LVM)")
Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, johon kuuluu paitsi liikenteen verkot ja palvelut, myös liikennevälineet, informaatio- ja maksujärjestelmät sekä näitä palveleva tieto. Liikennejärjestelmää koskevan tiedon hyödyntäminen on olennainen osa sen kehittämistä. Onkin erinomaista, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12 -suunnitelman lausuntokierroksella moni piti digitalisaation edistämistä liikennesektorilla tärkeänä.
-
Mitä Liikenne 12 -suunnitelma oikeastaan tarkoittaa, ja miksi sillä on väliä?
Liikenne 12 -suunnitelmaa päivitetään parhaillaan ensimmäistä kertaa. On hyvä jälleen palauttaa mieleen, mitä ylipäätään Liikenne 12 -suunnitelmalla tavoitellaan ja miksi sitä tehdään.
-
EU ei ole vain sääntelijä, vaan arjen turvaaja
Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan unioniin 1.1.1995. Olemme olleet osa EU:n sisämarkkinoita jo 30 vuoden ajan. Sittemmin EU:n on liittynyt 13 uutta jäsenmaata ja yksi, Britannia, on lähtenyt. Neuvottelupöydät jaetaan nykyään 27 jäsenmaan kesken. Unioni, kuten Suomikin, on muuttunut merkittävästi näiden vuosien aikana.
-
Suunnannäyttäjänä tekoälyn kestävässä kehittämisessä
Tekoäly, erityisesti generatiivinen tekoäly, on tullut tutuksi laajalle yleisölle viimeistään OpenAI:n ChatGPT:n myötä. Sittemmin tekoälymallit ovat kehittyneet vauhdilla, ja niiden rooli arjessa vain kasvaa.
— 20 Merkintöjä per sivu