Kovaa turvallisuutta rakentamassa
Euroopan nopeasti muuttunut turvallisuusympäristö on nostanut liikennejärjestelmän merkityksen kansallisen puolustuksen keskiöön. Liikennepolitiikka ei ole enää pelkkää arjen sujuvuutta tai elinkeinoelämän kilpailukykyä. Se on huoltovarmuutta, turvallisuutta, puolustusta, sotilaallista suorituskykyä ja kriisinkestävyyttä. Se on kovan turvallisuuden varmistamista ja rakentamista.
Suomessa muutos näkyy konkreettisesti. Itärajan sulkeutuminen ja geopoliittinen epävarmuus korostavat yhteyksiä länteen ja vaativat nopeita tekoja. Pohjoisten yhteyksien kriittisyys korostuu ja ne ovat strategisesti tärkeitä paitsi Suomelle myös muille pohjoismaille, EU:lle ja Natolle. Itämeren merireittien toimivuus kaikissa oloissa on meille elintärkeää nyt ja tulevaisuudessa.
Maaliskuussa julkaistu pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia korostaa resilienttiä liikennejärjestelmää, joka toimii yli rajojen. Tavoitteena on liikennejärjestelmä, joka turvaa siviililiikenteen, huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kaikissa olosuhteissa.
Länsi-itä-suuntaiset yhteydet Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä ovat keskeisiä. Yhteys Göteborgista Haaparannan ja Tornion kautta Ouluun ja Rovaniemelle sekä edelleen Narvikiin on yksi pohjoismaisen yhteistyön painopisteistä. Pohjoisen liikennekäytävät eivät ole enää vain alueellisia yhteyksiä, vaan osa Euroopan ja Naton turvallisuuden ja logistiikan perustaa. Ne muodostavat koko Euroopan ja Naton logistisen selkärangan.
Pohjoisten yhteyksien merkitys näkyy käynnissä olevissa hankkeissa. Suomessa suunnitellaan eurooppalaista raideleveyttä Ruotsista Haaparanta-Tornion rajanylityspaikalta Kemiin. Eurooppalaisen raideleveyden ulottaminen Ouluun ja Rovaniemelle olisi seuraava tärkeä askel.
Hanketta kutsutaan Rail Nordicaksi ja kyse on siis Pohjois-Suomeen keskittyvästä 1,5 miljardin euron sotilaallisen liikkuvuuden kriittisimmästä hankkeesta. Se on strateginen investointi Suomen saavutettavuuteen, huoltovarmuuteen ja sotilaalliseen liikkuvuuteen. Se vahvistaa yhteyksiä länteen ja luo vaihtoehtoisia kuljetusreittejä.
Pohjoisessa korostuvat vaativat arktiset olosuhteet. Toimiva talvikunnossapito, riittävä jäänmurtokapasiteetti ja kestävät tie- ja rataverkot ovat välttämättömiä, jotta liikenne toimii ympäri vuoden. Lisäksi on varmistettava, että satamat ja lentokentät vastaavat sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin.
On myös tärkeää kehittää lentokoneiden varalaskupaikkoja, joita Suomen maantiestöllä on noin 20. Muutamat niistä ovat lentokenttien yhteydessä olevia nousuteitä ja loput ovat erillisiä varalaskupaikkoja, joihin voidaan perustaa Ilmavoimien maantietukikohtia. Varalaskupaikka on tyypillisesti muutamia kilometrejä pitkä suora tieosuus, joka on huomattavasti tavallista maantietä leveämpi.
Varalaskupaikkoja on rakennettu tiehankkeiden yhteydessä eri puolille Suomea 1960-luvun puolivälistä alkaen, mikä mahdollistaa Ilmavoimien kaluston hajauttamisen poikkeusoloissa normaalin tukikohtaverkon lisäksi myös muualle. Suomen varalaskupaikkaverkosto on poikkeuksellinen ja herättää kunnioitusta Nato-kumppanimaissa. Suomi harjoittelee ja on todellakin varautunut kaikkeen mahdolliseen poikkeavaan. Naton Ramstein Flag 26 -harjoitus on oivallinen esimerkki siitä, miten koko Nato hyötyy Suomen viisaista varautumisen ja sotilaallisen liikkuvuuden päätöksistä.
Varalaskupaikkoja vahvistetaan ja myös uusia rakennetaan Suomen varautumisen ja puolustuksen tarpeisiin järjestelmällisesti. Uusin varalaskupaikka on Kuopion lentokentän viereinen nousutie valtatiellä 9. Rahoituspäätöksen on saanut varalaskupaikka Leppävirralle valtatiellä 5. Suunnitteilla on varalaskupaikka Rovaniemelle valtatielle 4.
Sotilaallinen liikkuvuus on malliesimerkki siitä, miten eri hallinnonalojen yhteistyö on nopeasti syventynyt muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee virastoineen tiivistä ja tehokasta yhteistyötä Puolustusvoimien ja puolustusministeriön kanssa yhteisten kriittisten yhteyksien priorisoimiseksi ja parantamiseksi. Sama dynaaminen kehitys näkyy koko Pohjolassa. Pohjoismaat ovat onnistuneet rakentamaan uudenlaisen yhteistyömallin, jossa siviili- ja sotilasliikenteen tarpeita tarkastellaan yhdessä. Teema on vahvistunut myös EU:ssa, ja EU-rahoitus tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia Suomelle ja koko Pohjolalle strategisten yhteyksien kehittämiseen.
Rajat ylittävät yhteydet ja Suomen kokonaisturvallisuutta tukeva liikennejärjestelmä rakentuvat vain yhteistyöllä. Liikenne on keskeinen osa turvallisuutta ja kilpailukykyä, ei niiden taustatekijä. Pohjoisen yhteyksien vahvistaminen on investointi koko Suomen toimivuuteen, turvallisuuteen ja tulevaisuuteen.
Me liikenne- ja viestintäministeriössä vahvistamme osaltamme Suomen kovaa turvallisuutta, niitä raiteita ja teitä, joiden on toimittava kaikissa oloissa. Yhteistyössä.
Lulu Ranne
liikenne- ja viestintäministeri
