Lainvalmistelun laadusta käytännössä

Lainvalmistelu on sisältötyötä, mutta se on myös prosessien hallintaa. Puutteet niissä heikentävät lainvalmistelun ja uuden lain laatua.

Laadukkaasta lakiesityksestä käy selkeästi ilmi, miksi laki on tarpeen ja miten valittu sääntelyratkaisu vie asetettuihin tavoitteisiin. Lakiesitystä ei voi perustella pelkästään tavoitteilla. Hyvässä lakiesityksessä kerrotaan, mitä vaihtoehtoja harkittiin. Myös nollavaihtoehto kuvataan eli mitä tapahtuu, jos mitään ei muuteta. Lakiesityksessä on kerrottava tietopohjaan liittyvät puutteet, sillä lausunnonantajien ja lainsäätäjän eli eduskunnan tulee tietää myös se, mistä ei ole tietoa.

Hyvä lakiesitys on tiivis ja selkeä. Lainvalmisteluohjeiden suuri määrä on kuitenkin väistämättä johtanut siihen, että esitykset ovat pidentyneet. Tämän vuoksi lakiesityksen jaksojen alkuun toivotaan yhä useammin tiivistelmiä.

Sidosryhmiä kuullaan valmistelun eri vaiheissa. Vuoropuhelu sidosryhmien ja kollegoiden kanssa on tärkeää jo ennen säädöshankkeen virallista aloittamista.

Liikenne- ja viestintäministeriössä säädöshankkeet käynnistyvät aina vakiomuotoisen säädöshankepäätöksen laatimisella. Se on päätöksenteon perusta ministeriön johdolle. Säädöshankepäätös ohjaa valmistelua aikatauluineen ja kuvaa koko yhteiskunnalle hankkeen sisältöä. Säädöshankepäätös käsitellään ministeriön johtoryhmissä, mikä on ensimmäinen laadun tarkistuspiste. Valmisteluprosessissa on vähintään kolme tarkistuspistettä. Tämä on osa säädösjohtamista.

Lakiesityksen kirjoittamiseen panostaminen ja erityisesti tekstin kommentointi on tärkeää laadun kannalta. On toivottavaa, että lakiesitys valmistellaan tiimissä, jossa on selkeät roolit. On arvokasta, jos lakiesityksen tekstiä lukee sellainen kollega, joka ei tunne asiaa syvällisesti. Lakiesitykseen ei pidä suhtautua omistavasti, sillä valmistelussa on yhteinen päämäärä.

Lakiesityksestä järjestetään aina lausuntokierros, josta saatujen lausuntojen merkitys on suuri. Valmistelijoiden on pyrittävä pitämään kiinni ohjeiden mukaisista lausuntoajoista ja kerrottava avoimesti, miten saatu palaute on vaikuttanut jatkovalmisteluun. Ei riitä, että todetaan pelkästään se, että lausuntopalaute on otettu huomioon. Lausuntoyhteenveto on hyvä julkaista nopeasti. Oikeusministeriöltä saatu lausunto on erityisen tärkeä oikeudellisen laadun kannalta. Myös oikeuskanslerin ja lainsäädännön arviointineuvoston mahdolliset lausunnot ovat tärkeitä. Oikeusministeriön laintarkastus varmistaa vielä pykälien laadun.

Uuden lain laatuun voi vaikuttaa vielä silloinkin, kun esitys siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Ratkaisuvaihtoehtojen tarjoaminen eduskunnan valiokunnalle tukee lain sisällön muotoutumista. Tavoitteena on, että lopputuloksena on selkeä, toimiva ja ymmärrettävä laki.

Jenni Rantio
hallitusneuvos

Hyvän lain jäljillä -kolumnisarjassa liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijat kertovat, miten syntyy laadukas lainsäädäntö.