Hyppää sisältöön
Media

Viestintäverkot ovat digitaalisen yhteiskunnan selkäranka

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 24.6.2026 7.49
Tyyppi:Kolumni
Kolumni Johtava asiantuntija Kristiina Lappalainen Liikenne- ja viestintäministeriö
Johtava asiantuntija Kristiina Lappalainen (Kuva: LVM)

Harva pysähtyy miettimään, miten moni asia nojaa toimiviin viestintäyhteyksiin. Työpäivänä etäkokous alkaa, materiaali avautuu ja viesti tavoittaa kollegan. Kun kaikki toimii, viestintäverkko jää näkymättömäksi. Kun yhteys katkeaa, sen merkityksen huomaa heti.

Tämä pätee koko yhteiskuntaan. Viestintäverkot eivät ole vain teknistä taustarakennetta, vaan digitaalisen yhteiskunnan toimintakyvyn perusta. Ne kannattelevat arkea, yritysten toimintaa, viranomaisten työtä ja yhteiskunnan turvallisuutta. Niiden varaan rakentuvat myös datatalouden kasvu ja uusi liiketoiminta.

Liikenne- ja viestintäministeriön TUUTTI-hankkeessa on koottu kokonaiskuva viestintäverkoista, niiden mahdollistamista palveluista, kehitysnäkymistä ja päätösajankohdista turvallisuuden ja talouskasvun näkökulmista.

Työn tärkeä anti on laajan kokonaisuuden hahmottaminen. Viestintäverkot eivät ole vain kuitua, tukiasemia tai taajuuksia. Samaan kokonaisuuteen kytkeytyvät data, laskenta, energia, osaaminen, toimitusketjut, sääntely ja eri toimijoiden roolit. Hyvä päätöksenteko alkaa näiden yhteyksien ymmärtämisestä.

Turvallisuus ja kasvu liittyvät yhä useammin samoihin ratkaisuihin. Toimintavarmat yhteydet tukevat viranomaisten toimintakykyä, yritysten investointeja ja uusien digitaalisten palvelujen syntymistä. Kyberturvallisuus, huoltovarmuus ja resilienssi vahvistavat luottamusta ja vakauttavat investointiympäristöä. Siksi kokonaisturvallisuus on välttämätön osa viestintäverkkojen tarkastelua.

Suomen lähtökohdat ovat vahvat. Meillä on kattavat viestintäverkot, pitkä kokemus niiden kehittämisestä ja vahvaa teknologista osaamista. Vahva lähtötaso ei silti tarkoita valmista kokonaisuutta. Alueelliset erot, kriittiset riippuvuudet, turvallisuusympäristön muutokset sekä energian, datan ja laskennan kasvavat vaatimukset haastavat katsomaan viestintäverkkoja laajemmin.

Juuri siksi kokonaiskuvalla on arvoa. Se auttaa jäsentämään keskustelua ja päätöksenteon rajapintoja. Kun yhteinen ymmärrys vahvistuu, jatkovalmistelulle syntyy parempi pohja.

Viestintäverkkoihin liittyvät ratkaisut eivät synny hetkessä, mutta toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Siksi tarvitsemme ennakointia, yhteistä tilannekuvaa ja kykyä tarkastella teknologiaa osana arkea, turvallisuutta ja kasvua. 

Kun yhteiskunnan selkäranka toimii, se ei vaadi huomiota. Sen arvo näkyy arjen sujumisena, palvelujen kehittymisenä, yritysten investointeina ja viranomaisten toimintakykynä.

Kristiina Lappalainen
johtava asiantuntija, verkko- ja palveluosasto