Turvallinen mikroliikenne edellyttää sääntöjä ja vastuuta
Kevyet sähköajoneuvot, kuten sähköpotkulaudat, herättävät tienkäyttäjissä monenlaisia tunteita. Vuokrattavat sähköpotkulaudat ovat muutamassa vuodessa saavuttaneet suuren suosion: vuonna 2024 niillä tehtiin lähes 20 miljoonaa matkaa.
Toisaalta moni suhtautuu uusilla kulkuneuvoilla liikkumiseen kriittisesti. Esimerkiksi Turussa loppuvuonna 2022 tehdyssä turvallisuuskyselyssä holtittomasti ajavia sähköpotkulautailijoita pidettiin kaupungin suurimpana turvallisuusongelmana.
Tunnistettuihin turvallisuushaasteisiin tartuttiin ja lainsäädäntöön tehtiin useita liikenneturvallisuutta parantavia muutoksia vuonna 2025. Sääntelyllä parannettiin kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, missä ja miten kevyitä sähköajoneuvoja käytetään. Uuden mikroliikenneluvan avulla kunnat voivat muun muassa rajata sähköajoneuvojen pysäköintiä, ajonopeuksia ja käyttöalueita.
Valitettavan yleiseen päihtyneenä ajamiseen puututtiin asettamalla kevyiden sähköajoneuvojen käyttöön yksiselitteinen 0,5 promillen raja. On selvää, ettei mitään ajoneuvoa tule kuljettaa toreilla ja turuilla, jos siihen puuttuu tarvittavat edellytykset esimerkiksi päihtymyksen, sairauden tai väsymyksen vuoksi.
Promilleraja tuli voimaan kesäkuussa 2025. Kesäkuun ja joulukuun välisenä aikana poliisi määräsi yli 1 200 liikennevirhemaksua promillerajan ylittämisestä.
Uusi lainsäädäntö tuo selkeyttä ja uusia sääntöjä uuteen ja nopeasti yleistyneeseen liikkumismuotoon. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että vaikkapa jalkakäytävällä ajaminen ja matkustajan kyyditseminen sähköpotkulaudalla olivat kiellettyjä jo ennen lakimuutoksia.
Suojattomien tienkäyttäjien turvallisuutta voidaan parantaa liikenneinfrastruktuuria ja ajoneuvoja kehittämällä sekä tienkäyttäjien toimintaan vaikuttamalla. Liikennesäännöt ovat yhteisiä pelisääntöjä, joilla parannetaan kaikkien tienkäyttäjien turvallisuutta.
Kaikkia haasteita ei kuitenkaan voida ratkaista liikennesääntöjä lisäämällä. Samalla tulee varmistaa, että tienkäyttäjillä on kykyä ja halua toimia liikenteessä turvallisesti. Esimerkiksi suojakypärät unohtuvat usein juuri sähköpotkulautailijoilta, vaikka jokainen varmasti tietää niiden merkityksen onnettomuustilanteissa.
Tärkeää pohjatyötä liikenneturvallisuuskulttuurin kehittämiseksi tehdään päivittäin perheissä, päiväkodeissa, kouluissa ja harrastustoiminnassa ympäri maan. Turvallinen ja sujuva liikenne ei synny itsestään – se tehdään yhdessä.
Juuso Suomento
erityisasiantuntija, tieto- ja turvallisuusosasto
Kolumni on osa Matkalla nollaan -sarjaa, jossa kerrotaan toimista, joiden avulla pyritään pääsemään liikenneturvallisuuden nollavisioon. Nollavision mukaan kenenkään ei tarvitsisi liikennemuodosta riippumatta kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä vuoteen 2050 mennessä.
