Digikompassi luo yhteistä suuntaa

Digitalisaation vallankumous ei ole vain teknologinen ilmiö. Sen sijaan, kuten Antti Paasilehto kolumnissaan marraskuun alussa kirjoitti, kyseessä on systeeminen muutos, joka haastaa ajattelun, rakenteet ja toimintamallit – myös julkisella sektorilla. Aito digimurros edellyttää yhteistä suuntaa ja rakenteellista uudistumista. Tässä työssä keskeisiä välineitä ovat kansallinen digikompassi ja digitoimiston koordinoima kehitystyö.

Digikompassi toimii suunnannäyttäjänä etenkin valtionhallinnolle, mutta myös laajemmalle toimijakentälle. Se kokoaa yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet eri hallinnonaloilta. Kompassia päivitetään parhaillaan vastaamaan paremmin ympäröivään muutokseen, kuten tekoälyn kehitykseen, ja opittuihin kokemuksiin. Tavoitteena on entistä tarkempi yhteinen suunta, joka tukee digimurroksen toteutumista käytännössä.

Systeeminen muutos edellyttää uudenlaista johtamista ja tiivistyvää yhteistyötä. Ministeriöiden ja virastojen rooli korostuu, kun digikehitystä viedään eteenpäin eri hallinnonalojen yhteistyönä. Tarvitaan kykyä nähdä yli sektorirajojen, rakentaa yhteistä ymmärrystä ja johtaa muutosta, joka ei ole aina lineaarista. 

Yhteistyötä digikompassin tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa on syytä vahvistaa entisestään – niin julkisen ja yksityisen sektorin välillä kuin julkishallinnon sisällä. Onneksi pohja tälle on jo olemassa. Maakunnat ovat laatineet omia digikompassejaan valtakunnallisen työn jatkeeksi, mikä osoittaa yhteisen suunnan merkityksen myös alueellisesti.

Resurssien niukkuus haastaa, mutta myös pakottaa uudistumaan. Kun vanhoja toimintamalleja ei voida ylläpitää, syntyy tilaa uusille ratkaisuille. Tämä edellyttää rohkeutta luopua nykyisestä ja tarkastella rakenteita hallinnonalojen välillä. Digitalisaatiolle ja tekoälylle asetetut odotukset julkisen sektorin tehostamisessa eivät toteudu ilman alkuinvestointeja.

Liikennejärjestelmässä pitkäjänteistä kehittämistä ohjaa Liikenne 12 -ohjelma. Vastaavaa otetta tarvitaan myös digihankkeisiin. Tarvitaan yhteinen, tietopohjainen näkemys hankkeista ja rahoitus on varmistettava sekä kunnossapitoon että investointeihin. Tällä hetkellä esimerkiksi laajalla yhteistyöllä rakennettu Yrityksen digitalous -hanke, jossa reaaliaikaisella talousdatalla voitaisiin säästää miljardeja, on ilman jatkorahoitusta.

Tavoitteiden tulee olla kunnianhimoisia. Muuten parannamme vain vanhaa, emmekä luo uutta. Hallintoakin voi disruptoida. Jatkuva osaamisen päivittäminen on elinehto. Jokaisen asiantuntijan, johtajan ja päättäjän on ymmärrettävä datan rooli tuotannontekijänä ja kyettävä siirtymään tekoälyaikakauteen.

Laura Eiro
osastopäällikkö, tieto- ja turvallisuusosasto
 

Marras-joulukuussa 2025 julkaistavissa kolumneissa kerromme, miten liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala luo kestävää kasvua sekä vahvistaa luottamusta yhteiskunnassa digitalisaation keinoin.