Viestintä lainvalmistelussa – onko sillä väliä?

Lainvalmistelu on ministeriöiden tärkeimpiä tehtäviä. Lait vaikuttavat voimaan tullessaan ihmisten arkeen ja yritysten toimintaan. Siksi kaikilla on oikeus saada tietoa valmistelusta ja mahdollisuuksista vaikuttaa siihen. 

Avoimuus on valtionhallinnon viestinnän keskeisiä periaatteita, mutta viestintä on myös lakisääteinen velvollisuus. Perustuslaki turvaa meille kaikille oikeuden vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen. Julkisuuslaki velvoittaa viranomaiset kertomaan valmisteilla olevista asioista ja päätöksistä, ja hallintolaki edellyttää asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Ministeriöt viestivät lainvalmisteluhankkeista koko valmisteluprosessin ajan. Viestinnän asiantuntijat suunnittelevat viestintää tiiviissä yhteistyössä valmistelijoiden kanssa. Jokaisen hankkeen viestinnän tarpeet ja keinot arvioidaan erikseen. Viestimme siellä, missä ihmiset ovat, ja siksi sosiaalisesta mediasta on tullut tärkeä väylä tavoittaa eri kohderyhmiä. Visuaalisuus lisää usein viestinnän ymmärrettävyyttä. Viestinnän tulee olla myös kaikille saavutettavaa.

Viestintä alkaa, kun lainvalmisteluhanke käynnistyy ja säädöshankepäätös julkaistaan valtioneuvoston hankeikkunassa. Perusvalmistelun aikana viestimme aina, kun tapahtuu jotain uutta: julkaistaan selvitys, perustetaan työryhmä tai pidetään sidosryhmätilaisuus.

Lausuntomenettely on keskeinen osa lainvalmistelua. Viestinnällä varmistamme, että kaikki olennaiset tahot saavat äänensä kuuluviin ja että valmistelun tietopohja on mahdollisimman laaja. Viestimme usein myös siitä, millaista palautetta olemme lausuntokierroksella saaneet ja miten valmistelu ministeriössä jatkuu. 

Kun hallitus antaa lakiesityksensä eduskunnan käsiteltäväksi, kerromme, millaiseksi esitys on palautteen, muun yhteistyön ja jatkovalmistelun myötä muotoutunut. Kun tasavallan presidentti vahvistaa lain, kerromme lain lopullisesta sisällöstä ja voimaantulosta. Lain toimeenpanosta ja seurannasta viestii virasto, jonka toimialaan hankkeen toimeenpano kuuluu.

Lainvalmistelijat kertovat valmistelun etenemisestä ja vaikutusmahdollisuuksista sidosryhmille esimerkiksi kuulemistilaisuuksissa ja seminaareissa. Valmistelijat antavat medialle haastatteluja ja taustatietoja. Valmisteluun liittyvät asiakirjat ovat kaikkien saatavilla. Näin tieto valmisteilla olevasta laista tai lain muutoksesta välittyy laajemmalle yleisölle. Sidosryhmät seuraavat aktiivisesti lainvalmistelua ja viestivät siitä omille verkostoilleen.

Useammassa ministeriössä voi olla samanaikaisesti käynnissä lakihankkeita, joilla toteutetaan yhteistä hallitusohjelmakirjausta tai pannaan täytäntöön samaa EU-lainsäädäntökokonaisuutta. Näissä tilanteissa tarvitaan tiivistä koordinointia valmistelussa, mutta myös viestinnässä. On tärkeää, että kansalaisille ja muille sidosryhmille välittyy selkeä ja yhdenmukainen kokonaiskuva valmisteilla olevista muutoksista.

Kaikki lakihankkeet eivät aina etene suunnitellusti tai lakeja joudutaan korjaamaan nopealla aikataululla. Myös näistä vaiheista on tärkeää viestiä. Avoin ja ajantasainen viestintä vähentää epätietoisuutta ja vahvistaa luottamusta.

Hyvin suunniteltu ja toteutettu viestintä on olennainen osa laadukasta lainvalmistelua. Viestinnän avulla lisäämme ymmärrystä, mahdollistamme osallistumisen valmisteluun ja tuemme demokratian toteutumista. Siksi viestinnällä on väliä.

Johanna Stenholm
viestintäpäällikkö, konserniosasto

Viisiosaisessa Hyvän lain jäljillä -kolumnisarjassa liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijat kertovat, miten syntyy laadukas lainsäädäntö.