Suomi julkisti ICT-alan ilmastostrategian: bitit valjastettava ilmastonmuutoksen torjuntaan

Miten datakeskusten hukkalämpö saadaan asuntojen lämmöksi? Miten rikkinäinen puhelin arvometalleineen palautuisi pöytälaatikosta huoltoon tai kiertoon? Kuinka tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan vähentää liikenteen tai teollisuuden päästöjä?

Näihin kysymyksiin vastataan 9.3.2021 julkaistussa Suomen ensimmäisessä ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiassa. Kansainvälisesti uraauurtavaan strategiaan on koottu keinot, joilla ICT-alan hiili- ja ympäristöjalanjälki pienenee ja digitalisaation hyödyt saadaan käyttöön.

- Tavoitteemme on selvä: Suomi tähtää tieto- ja viestintäteknologian osaamisella ilmasto-ongelmien ratkaisijaksi ja tuottaa ratkaisuja koko maailmalle, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

ICT-alalla on kaksi puolta. Viestintäverkot, datakeskukset ja älylaitteet kuluttavat sähköä ja materiaaleja. ICT-alan osuus maailman sähkönkulutuksesta on arviolta noin 4-10 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt noin 3-5 prosenttia.

Toisaalta ICT-alalla on paljon potentiaalia vähentää muiden alojen, kuten liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Digitaaliset palvelut mahdollistavat älykkään liikenteen ohjauksen ja tekevät joukkoliikenteestä houkuttelevampaa sujuvoittamalla vaihtoyhteyksiä. Koronapandemian aikana on nähty käytännössä, kuinka etätyö ja -kokoukset voivat korvata liikennettä.

- Hyvän digitaalisen infran ja digitaitojen ansiosta Suomi siirtyi sujuvasti vuonna 2020 tietotyössä työelämään, joka perustuu pitkälti virtuaalisiin kohtaamisiin. Nyt valjastamme digitalisaation torjumaan ilmaston lämpenemistä. Strategia tukee tavoitetta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, Harakka jatkaa.

- Strategiatyö on tuonut yhteen laajan joukon toimijoita, joilla löytyy vahvaa osaamista ja halua ICT-sektorin ympäristöystävällisyyden edistämiseksi ja digitalisaation positiivisten ympäristövaikutusten vauhdittamiseksi muilla sektoreilla. Suomalaisilla toimijoilla on mahdollisuus ottaa aktiivinen rooli kansainvälisissä keskusteluissa ekologisesti kestävän digitalisaation edistämiseksi, toteaa verkostojohtaja Jarno Ilme Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Suomen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmisteli työryhmä, johon kuului yritysten, julkishallinnon ja järjestöjen sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia. Strategia viimeisteltiin liikenne- ja viestintäministeriössä tammikuussa 2021 päättyneen työryhmän loppuraporttia koskevan lausuntokierroksen jälkeen.

Kuusi kohtaa kohti ekologisesti kestävää digitalisaatiota

Strategia sisältää kuusi tavoitetta ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.

1. ICT-infran energiatehokkuus ylös ja hiilettömät sähkönlähteet käyttöön

On tavoiteltava energiatehokkuutta viestintäverkkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä. Datakeskusten sivutuotteena syntyvää lämpöä voidaan käyttää hyväksi huomattavasti nykyistä enemmän, mikä vähentää lämmitysenergian tuotannon tarvetta ja siitä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Myös investoinnit hiilettömään sähköntuotantoon vähentävät ICT-alan päästöjä.

2. Datatalous ilmastoystävälliseksi

Kun palveluiden määrä kasvaa, niin kasvaa myös dataliikenne ja sähkönkulutus. Suomen matkaviestinverkoissa siirretään nykyisin tietoa monikymmenkertainen määrä asukasta kohden verrattuna 2010-luvun alkuun. Ohjelmistojen ja palveluiden suunnittelussa on huomioitava nykyistä paremmin se, miten niistä saadaan energiapihejä. Tarvitaan tutkimusta, osaajien kouluttamista ja palveluhankintojen ohjaamista. Hankintahinnaltaan edullisempi ohjelmisto voikin vaatia enemmän prosessointitehoa ja tulla lopulta paitsi resursseja tuhlaavaksi, myös kustannuksiltaan kalliimmaksi.

3. Laitteiden käyttöikä pitemmäksi ja arvometallit kiertoon

Laitteiden käyttöikää voidaan pidentää niiden suunnitteluvaiheessa. Lisäksi kuluttajille on tarjottava tietoa laitteiden tuotetakuista, ohjelmistopäivityksistä ja kierrätyksestä. Älypuhelinten ja tietokoneiden akuissa ja näytöissä tarvitaan harvinaisia metalleja. Kierrätystä voitaisiin tehostaa esimerkiksi hyvitysmaksulla vanhaa laitetta palautettaessa. Strategian mukaan vaikutetaan primäärimateriaalien tuotannon kestävyyteen ja materiaalien jäljitettävyyteen kansallisesti ja EU:ssa.

4. Kokonaiskuva digitalisaation ympäristövaikutuksista

ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia koskevan datan läpinäkymättömyys, hajanaisuus ja saatavuus ovat haaste kansallisesti ja kansainvälisesti. Vertailukelpoista tietoa tarvitaan ICT-alan hiilijalanjäljestä ja siitä, miten tieto- ja viestintäteknologian avulla vähennetään muiden alojen päästöjä.

5. Kuluttajat tietoisiksi ympäristövaikutuksista

Kuluttajien käyttäytymisellä on huomattava vaikutus ICT-alan ympäristövaikutuksiin. Kuluttajat ovat kiinnostuneita käyttämiensä palveluiden hiilijalanjäljestä ja mahdollisuuksista vaikuttaa siihen. Tiedon saamista tulee parantaa eri kanavissa perusopetuksesta kuluttajakampanjoihin.   

6. Nousevien teknologioiden hyödyntäminen ilmastotyössä ja ympäristönsuojelussa

Uudet teknologiat, kuten tekoäly, robotiikka ja automatisoidut järjestelmät herättävät toivoa ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkaisijoina. Esimerkiksi tekoälyä on jo alettu hyödyntää eri prosessien energian- ja materiaalinkulutuksen vähentämiseksi. Uusia teknologioita kehitettäessä on myös kiinnitettävä huomiota niiden omaan energian- ja materiaalienkulutukseen.

Mitä seuraavaksi?

Strategiaa pannaan toimeen usealla eri taholla niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom seuraavat strategian toimeenpanoa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tämän tueksi järjestetään vuosittainen foorumi.

Lisätietoja:

Ministeri Timo Harakan haastattelupyynnöt viestintäjohtaja Susanna Niinivaara, p. 0400 816 187, susanna.niinivaara(at)lvm.fi

Yksikön johtaja Päivi Antikainen, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 050 382 7101, paivi.antikainen(at)lvm.fi, Twitter @PaiviAntikainen

Erityisasiantuntija Tuuli Ojala, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 050 563 8130, tuuli.ojala(at)lvm.fi, Twitter @OjalaTuuli

Verkostojohtaja Jarno Ilme, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, p. 029 539 0574, jarno.ilme(at)traficom.fi, Twitter @IlmeJarno