Suomi etsii kunnianhimoista ratkaisua merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitea (Marine Environment Protection Commitee, MEPC) kokoontuu 16.-20. marraskuuta. Etäkokouksen keskeisimpänä asiana ovat lyhyen aikavälin toimet merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Kokouksessa on tarkoitus myös päättää esimerkiksi raskaan polttoöljyn (Heavy Fuel Oil, HFO) käytön ja aluksen polttoaineeksi kuljettamisen kieltämisestä arktisilla merialueilla. Lisäksi maat neuvottelevat merenkulkualan etujärjestöjen aloitteesta pakollisen polttoainemaksun keräämisestä tutkimus- ja innovaatiorahastoon, josta tuettaisiin vähäpäästöistä merenkulua.

Tähtäimessä sitovat säännöt

Suomen tavoitteena on, että kokouksessa saavutetaan tulos sitovista säännöistä, joilla merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään lyhyellä aikavälillä. Päätöksellä on kiire, sillä sääntöjen on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoden 2023 alusta. Säännöt kirjattaisiin MARPOL-yleissopimukseen. Siihen tehtäisiin muutoksia, jotka vaativat aluksia parantamaan energiatehokkuuttaan teknisin keinoin kuten roottoripurjein ja hiili-intensiteettiään esimerkiksi vähentämällä aluksen nopeutta. Kokouksessa luotaisiin ensimmäistä kertaa kansainvälistä sitovaa sääntelyä olemassa olevien alusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Suomi kannattaa sitä, että säännöt pannaan toimeen tehokkaasti.

Suomen keskeinen tavoite on varmistaa, että jäävahvistettujen alusten ja ulkomaankaupalle keskeisten ro-ro- ja ro-pax-alustyyppien tekniset korjauskertoimet ja muut erityisvaatimukset huomioidaan kansainvälisesti velvoittavissa MARPOL-yleissopimuksen muutoksissa.

Tiukempia tavoitteita tarvitaan

IMO:n (International Maritime Organization) alustava strategia merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi hyväksyttiin keväällä 2018. Sen mukaan tavoitteena on, että kaikki kansainvälisestä meriliikenteestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt kääntyvät laskuun mahdollisimman pian ja vuotuiset kokonaispäästöt laskevat vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 2008, jotta myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan.

Suomi kannattaa sitä, että tavoitteita kiristetään, sillä merenkulun päästöt ovat kasvussa. IMO:n heinäkuussa 2020 valmistuneen neljännen kasvihuonekaasututkimuksen mukaan koko maailman meriliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2018 noin 1 056 miljoonaa tonnia eli vajaa kolme prosenttia koko maailman päästöistä.

Koronaviruspandemia on vaikuttanut kansainväliseen merenkulkualaan ja vähentänyt etenkin matkustajaliikennettä ja siten meriliikenteen päästöjä. Meriliikenteen ennakoidaan kuitenkin toipuvan muutaman vuoden kuluessa. Kansainvälisen merenkulun päästöjen arvioidaan kasvavan maailmantaloudesta ja energiamarkkinoista riippuen 90-130 prosenttia vuoden 2008 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jos päästöjä ei vähennetä tehokkaasti.

Tutkimusrahasto suunnitteilla

Suomi kannattaa tutkimusrahaston perustamista tietyin ehdoin.Suomi kannattaa sitä, että rahastoon kerättävä maksu polttoainetonnia kohden olisi esitettyä suurempi päästöjen vähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

Suomi tukee edelleen raskaan polttoöljyn käytön ja aluksen polttoaineeksi kuljettamisen kieltämistä arktisilla merialueilla. Suomen tavoitteena on ollut mahdollisimman kattava, selkeä ja pikaisesti toimeenpantava kielto.

Meriympäristön suojelukomitean 75. kokous oli tarkoitus järjestää maaliskuussa 2020, mutta se siirrettiin marraskuulle koronapandemian vuoksi. IMO:n kokouksissa tavoitellaan yhteisymmärrystä kaikkien valtioiden kesken. Näin pyritään varmistamaan, että kaikki noudattavat yhdessä sovittuja sääntöjä.

Mitä seuraavaksi?

Kokoukseen osallistuu liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sekä Ilmatieteen laitoksen edustajia. Marraskuun kokouksessa on tarkoitus tehdä alustavia päätöksiä, jotka vahvistettaisiin seuraavassa kokouksessa kesällä 2021.

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan meri- ja sisävesiliikenteen päästöjen vähentämisestä periaatepäätöstä, joka ohjaisi kansainvälistä vaikuttamistyötä ja linjaisi päästöjen vähentämistä myös kotimaassa. Luonnos periaatepäätökseksi on tarkoitus lähettää lausunnoille loppuvuodesta.

Lisätietoja:

yksikön johtaja Päivi Antikainen, p. 050 382 7101, paivi.antikainen(at)lvm.fi, Twitter @PaiviAntikainen

erityisasiantuntija Eero Hokkanen, p. 050 476 0401, eero.hokkanen(at)vm.fi, Twitter @eerohokkanen