Uutta tietoa etätyön ja liikenteen palveluiden vaikutuksista kasvihuonekaasupäästöihin

Paljonko etätyö vähentää liikenteen päästöjä? Entä liikenteen palvelut tai yhdistetyt kuljetukset? Kolme selvitystä tarjoaa uutta tietoa päästöjen vähennyskeinoista.

Selvitykset ovat osa fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanoa, millä hallitus tähtää kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Selvitykset on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriön johdolla.

Selvitysten mukaan etätyö voisi vuositasolla vähentää enintään noin 0,125 megatonnia, liikenteen palvelut noin 0,080 megatonnia ja yhdistetyt kuljetukset 0,018-0,030 megatonnia hiilidioksidipäästöjä vuonna 2030. Eri selvityksissä saadut tulokset ovat osin päällekkäisiä eli etätyön ja liikenteen palveluistumisen yhteenlaskettu hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali ei välttämättä ole selvitysten tulosten summa.

Toukokuussa 2021 valmistuneessa fossiilittoman liikenteen tiekartassa arvioitiin, että aiemmin päätettyjen toimenpiteiden lisäksi tavoitellaan 1,65 megatonnin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Tiekarttaan on koottu toimet tavoitteen toteuttamiseksi. Tiekartan ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy erilaisia tukia ja kannustimia, toiseen vaiheeseen puolestaan muun muassa etätyö ja liikenteen palvelut, joiden potentiaalia selvityksissä on arvioitu.

1. Etätyön vaikutus päästöihin maltillinen

Etätyön vaikutus liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin on selvityksen mukaan maltillinen. Etätyön lisääntymisestä johtuen henkilöautoliikenteen hiilidioksidipäästöt vähenisivät vuositasolla enintään noin 0,125 megatonnia vuonna 2030. Pitemmällä aikavälillä autokannan päästöjen väheneminen pienentää etätyön vaikutusta. Vuonna 2045 etätyön yleistymisellä voitaisiin parhaimmillaan saavuttaa noin 0,082 megatonnin päästövähenemä. Tämän ennusteen mukaan etätyöskentelevien määrä on 577 000 vuonna 2030 ja 582 000 vuonna 2045.

Suomessa oli vuonna 2019 noin 357 000 etätyötä tekevää työllistä. Koronapandemian aikana vuonna 2020 etätyötä tekeviä työllisiä oli noin 790 000. Tämä määrä arvioidaan suurimmaksi mahdolliseksi, mitä nykyisellä alue- ja työpaikkarakenteella voi toteutua. Etätyö yleistyy selvityksen mukaan riippumatta valtion ja kuntien edistämistoimenpiteistä.

Valtioneuvoston selvityksen päätoteuttaja oli Ramboll Finland. Hankkeen ohjausryhmään kuului liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön asiantuntijoita.

2. Auton omistamista vähentävät palvelut pienentävät päästöjä

Liikenteen palveluiden päästövähennyspotentiaali on selvityksen mukaan vuonna 2030 melko pieni, noin 0,080 megatonnia. Liikenteen palveluilla tarkoitetaan tässä erilaisia autojen ja muiden liikennevälineiden yhteiskäyttö- ja vuokrauspalveluita, takseja ja joukkoliikennettä. Kauempana tulevaisuudessa vuonna 2045 päästövähenemä on huomattavasti suurempi, jopa noin 0,580 megatonnia.

Pääasiallinen selittävä tekijä päästöjen vähenemiselle on autonomistuksen väheneminen. Pitkällä aikavälillä myös autonominen liikenne ja kutsuliikenteen laajamittainen käyttö pienentävät päästöjä. Jos liikkumispalveluissa käytettävät ajoneuvot sähköistyvät yksityisautoilua nopeammin, voi liikenteen palveluiden entistä laajamittaisempi käyttö alentaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä jopa edellä mainittua enemmän. Autokannan sähköistymisen päästövähennykset on kuitenkin fossiilittoman liikenteen tiekartan laskelmissa huomioitu omana kokonaisuutenaan.

Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen päätoteuttaja oli Ramboll Finland. Selvityksen ohjausryhmään kuului liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön asiantuntijoita.

3. Siirtymä maanteiltä yhdistettyihin kuljetuksiin vaatisi uudenlaista ajattelua ja investointeja terminaaleihin

Selvityksen mukaan yhdistetyt kuljetukset voisivat vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä arviolta 0,018-0,030 megatonnia vuonna 2030. Selvityksessä on kyse kuljetuksista, joissa ajoneuvoyhdistelmä vetoautoineen, puoliperävaunu ilman vetoautoa tai kontti kuljetetaan junanvaunussa yhdistettyjen kuljetusten terminaalista toiseen. Arvio on tehty tilastojen pohjalta kuudella yhteysvälillä: Helsinki-Oulu, Helsinki-Kuopio, Turku-Oulu, Turku-Kuopio, Tampere-Oulu ja Tampere-Kuopio. Eniten potentiaalia vähentää päästöjä on Helsinki-Oulu-välillä.

Siirtymä yhdistettyihin kuljetuksiin edellyttää investointeja rataverkkoon, terminaaleihin ja kotimaan liikenteessä uuteen vaunukalustoon. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei ole tällä hetkellä yhdistettyjen kuljetusten suorittamiseen soveltuvaa terminaalia. Lisäksi tarvittaisiin operaattori, joka tuottaisi palvelun liiketaloudellisesti kestävästi. Nykyisen verotuen lisäksi yhdistettyjä kuljetuksia voitaisiin tukea ympäristöperusteisilla verohelpotuksilla.

Suomessa ei vuoden 2014 jälkeen ole tehty yhdistettyjä juna-kuorma-autokuljetuksia, koska se ei ole ollut kannattavaa. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Virossa yhdistettyjen kuljetusten määrä on kasvussa.

Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen toteutti Sitowise. Ohjausryhmään kuului liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Väyläviraston asiantuntijoita.

Mitä seuraavaksi?

Kun liikenteen EU-tason toimien sekä fossiilittoman liikenteen tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheiden eteneminen on tiedossa viimeistään syksyllä 2021, hallitus arvioi ja päättää mahdollisesta kansallisten lisätoimien tarpeesta liikennettä koskien. Tätä varten hallitus jatkaa eri toimenpidevaihtoehtojen valmistelua siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä.

Selvitys uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen mahdollisesta nostamisesta julkaistaan syksyllä 2021.

Lisätietoja:

Fossiilittoman liikenteen tiekartta

yksikön johtaja Päivi Antikainen, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 050 382 7101, paivi.antikainen(at)gov.fi

Etätyö

liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 342 560, saara.jaaskelainen(at)gov.fi

projektipäällikkö Heikki Metsäranta, Ramboll Finland Oy, p. 040 562 6612, heikki.metsaranta(at)ramboll.fi

Liikenteen palvelut

neuvotteleva virkamies Tiia Orjasniemi, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 342 068, tiia.orjasniemi(at)gov.fi

yksikönpäällikkö Teemu Sihvola, Ramboll Finland Oy, p. 040 735 8885, teemu.sihvola(at)ramboll.fi

Yhdistetyt kuljetukset

erityisasiantuntija Mari Starck, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 342 042, mari.starck(at)gov.fi

johtava konsultti Ilkka Salanne, Sitowise Oy, ilkka.salanne(at)sitowise.com