Euroopan unionin komissio haluaa tiukentaa L-luokan ajoneuvojen, kuten mopojen, moottoripyörien ja mopoautojen, turvallisuutta ja ympäristöä koskevia tyyppihyväksyntävaatimuksia sekä markkinavalvontaa. Suomessa luokkaan kuuluvia ajoneuvoja on reilut 500 000 kappaletta.
Komission ehdotus nostaisi L-luokkaan kuuluvien ajoneuvojen teknistä vaatimustasoa ja kaventaisi muun muassa mopoautojen turvallisuuseroa suhteessa henkilöautoihin. Esimerkiksi kevyisiin nelipyöriin vaadittaisiin etu- ja takasuojarakenteita sekä hyväksytyt turvavyöt ja pääntuet myös matkustajille. Kaksipyöräisiin ajoneuvoihin vaadittaisiin muun muassa lukkiutumisenesto- tai yhdistetyt jarrujärjestelmät.
Päästörajoituksia kiristettäisiin vastaamaan henkilöautojen päästötasoja ja päästöjen pysyvyydelle asetettuja vaatimuksia. Uudet päästövaatimukset kohdistuisivat ensimmäisenä mopoihin, jotka ovat merkittävä tieliikenteen hiilivetyjen (HC) lähde.
Ehdotus myös täsmentäisi L-luokan luokitusta. Jatkossa moottoripyörät jaettaisiin ajokorttivaatimusten mukaisiin alaluokkiin A1 ja A2 ja luokituksia tiukennettaisiin tehorajan ylitystä ehkäisevillä rakenteellisilla vaatimuksilla. Myös kevyet nelipyörät jaettaisiin kahteen luokkaan siten, että mopoautot ja maantiemönkijät saisivat omat erilliset turvallisuusvaatimuksensa.
Tarve myös kansalliselle sääntelylle
Komission ehdottama tyyppihyväksyntää ja markkinavalvontaa koskeva asetus korvaisi nykyiset tyyppihyväksyntää koskevat säännökset ja olisi sellaisenaan kaikkia jäsenmaita sitova. Ehdotuksen mukaan komissiolle annettaisiin myös valtuudet säätää teknisistä kysymyksistä itsenäisesti ilman jäsenmaiden erillistä täytäntöönpanoa. Uusi asetus tulisi voimaan tammikuussa 2013.
Hallitus lähetti 25. marraskuuta 2010 eduskunnalle kirjelmän, jossa se pääosin kannattaa komission ehdotusta. Erityisen tärkeänä hallitus pitää mopoautoihin ja tehorajoitettuihin moottoripyöriin tulevia turvallisuusvaatimuksia.
Hallitus ei kuitenkaan antaisi komissiolle avointa valtaa päättää asetukseen tulevista teknisistä vaatimuksista. Jäsenvaltioilla tulisi olla liikkumavara kansallisille tyyppihyväksynnän vaatimuksille ja menettelyille, jotta hallinnollisista ja teknisistä lisävaatimuksista syntyvät kustannukset pysyvät mahdollisimman vähäisinä. Odotettavaa on, että lisäkustannukset välittyvät ajoneuvojen hintoihin.
Asetuksen markkinavalvontaa koskevan osuuden odotetaan tuovan hyötyjä parantuneena kuluttajasuojana sekä huolto- ja korjaamotoiminnan lisääntyneenä kilpailuna. Ehdotuksessa ajoneuvojen valmistajat velvoitetaan luovuttamaan korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot jatkossa myös riippumattomien toimijoiden käyttöön.
Lisätietoja:
Yli-insinööri Maria Rautavirta, puh. (09) 160 28577, 040 718 5975
