Satelliittinavigointijärjestelmiin perustuvien aika- ja sijaintitietojärjestelmien merkitys kasvaa

Ilman satelliittinavigointijärjestelmiä (GNSS, Global Navigation Satellite System) monelta työltä ja yhteiskunnan toiminnolta putoaisi pohja. Digitaaliset palvelut tukeutuvat satelliittien tarjoamiin aika- ja sijaintitietoihin, minkä avulla pankkipalvelut ja sähköverkot toimivat, pelastustoimi löytää eksyneen ja rekankuljettaja paikantaa puupinot. Uusi toimenpideohjelma satelliittinavigoinnin kehittämisestä Suomessa on julkaistu 16.11.2021.

Digitaalisten sovellusten vaatiman aika- ja sijaintitiedon saatavuus mielletään usein itsestäänselvyydeksi. Suomalainen yhteiskunta on yleisen teknistymisen ja digitalisoitumisen myötä tullut riippuvaiseksi luotettavan aika- ja sijaintitiedon saatavuudesta. Esimerkiksi liikenteen palveluiden tuottamisessa sekä sähkö- ja tietoliikenneverkkojen toiminnassa hyödynnetään GNSS-järjestelmistä saatavaa tietoa.

Toimenpideohjelman tavoitteena on varmistaa GNSS-järjestelmien tehokas hyödyntäminen yhteiskunnassa ja tukea elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Ohjelmassa määritellään 19 konkreettista toimenpidettä. Ne koskevat Suomen tavoitteita kansainvälisessä yhteistyössä, kansallista valmiutta, osaamista ja satelliittinavigoinnin palveluita. Toimenpideohjelma on jatkoa vuonna 2017 valmistuneelle ohjelmalle.

Satelliittinavigointi mahdollistaa uudenlaisia tuotteita ja sovelluksia

Toimenpideohjelma kattaa vuodet 2021-2025, jolloin satelliittinavigointijärjestelmien suorituskyvyn odotetaan parantuvan merkittävästi. Vuosina 2022-2024 EU:n Galileo-järjestelmä otetaan täysimääräisenä käyttöön. Muun muassa Galileo-järjestelmän tarkkuuspalvelu, joka tuottaa sijaintiedon noin 20 senttimetrin tarkkuudella, luo mahdollisuuden uusille innovaatioille niin kuluttajamarkkinoilla kuin ammatti- ja viranomaiskäytössäkin. Uusien ominaisuuksien varhainen omaksuminen tuote- ja sovelluskehityksessä voi antaa niitä hyödyntäville toimijoille kilpailuetua.

Lisäksi Galileo-järjestelmään perustuva viranomaispalvelu on tarkoitus ottaa käyttöön Suomessa vuonna 2024. PRS-palvelu (Public Regulated Service) on tarkoitettu viranomaisille ja huoltovarmuuskriittisille yrityksille.

Satelliittien määrä tuplaantunut kymmenessä vuodessa

Viimeisen kymmenen vuoden aikana satelliittinavigointijärjestelmien kehitys on ollut nopeaa. Amerikkalaisen GPS-järjestelmän rinnalle on noussut venäläinen GLONASS, kiinalainen BeiDou ja Euroopan unionin Galileo-järjestelmä. GNSS-satelliittien yhteenlaskettu lukumäärä onkin tuplaantunut viimeisen vuosikymmenen aikana.

Satelliittinavigointijärjestelmiin perustuvien tuotteiden ja palveluiden markkina jatkaa nopeaa kasvuaan. Markkinan koko oli vuonna 2019 globaalisti noin 150 miljardia euroa, josta EU-alueen osuus oli noin 38,4 miljardia euroa. Vuonna 2019 globaalisti oli käytössä yli kuusi miljardia GNSS-vastaanottimen sisältävää laitetta ja vuotuinen uusien laitteiden myynti oli noin 1,7 miljardia kappaletta.

Mitä seuraavaksi?

Toimenpideohjelma on voimassa 2025 asti. Ohjelman toteutumista edistetään ja seurataan liikenne- ja viestintäministeriössä ja sen hallinnonalan virastoissa sekä kansallisessa avaruushallinnossa. Toimenpideohjelma julkaistaan myös ruotsiksi ja englanniksi vuoden lopussa.

Lisätietoja:

hallitusneuvos Janne Mänttäri, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 040 069 3544, [email protected], Twitter @janne_manttari

johtava asiantuntija Tero Vihavainen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, p. 040 824 0982, [email protected], Twitter @VihavainenTero