Periaatepäätös meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi – tehokkaat maailmanlaajuiset toimet keskiössä

Valtioneuvosto teki 6. toukokuuta 2021 periaatepäätöksen, jolla vahvistettiin kansalliset toimenpiteet sekä kansainvälisen vaikuttamisen painopisteet meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Periaatepäätöksen valmistelu pohjautuu fossiilittoman liikenteen tiekarttatyöhön.

Valtioneuvosto vahvisti myös periaatepäätökset kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta sekä lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.

Periaatepäätöksessä linjataan useista toimista, joilla helpotetaan siirtymistä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin meriliikenteessä sekä tuetaan olemassa olevien alusten energiatehokkuuden parantamista ja uusien vähäpäästöisten alusten kehittämistä. Kansallisten toimien lisäksi periaatepäätöksessä korostetaan aktiivista vaikuttamista kansainvälisen meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi, sillä maailmanlaajuiset toimet ovat kansainvälisellä merenkulkualalla tehokkaimpia.

Suomi on osaltaan sitoutunut sekä EU:n päästövähennystavoitteisiin että kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tavoitteisiin meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi. IMO:ssa on tarkoitus lähivuosina päättää maailmanlaajuisista markkinaehtoisista sääntelykeinoista, joilla tähdätään kaikkien kansainvälisestä meriliikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen alenemiseen vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna. Pyrkimyksenä on kasvihuonekaasupäästöjen vaiheittainen poistaminen kokonaan, jotta myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan.

Päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii laajaa keinovalikoimaa

Vesiliikenteen, eli Suomen sisäisen meri- sekä sisävesiliikenteen, päästöjen osuus kotimaan liikenteen kaikista päästöistä on noin neljä prosenttia. Meriliikenne muodostaa valtaosan näistä päästöistä. Vesiliikenteen päästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi ei ole yhtä keinoa, vaan joukko toisiinsa vaikuttavia ja usein eri tahtiin hallitustenvälisten järjestöjen neuvotteluissa eteneviä toimenpiteitä. Kansallisessa päätöksenteossa meri- ja sisävesiliikenteen päästövähennystoimista onkin otettava huomioon esimerkiksi ajankohtainen tilanne vesiliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinakehityksessä sekä kansainvälisissä neuvotteluissa IMO:ssa ja EU:ssa.

- Linjaamme Suomessa nyt ensikertaa vesiliikenteen päästövähennyksistä. Meidän on keskityttävä kokonaisuuteen. Sen lisäksi, että uudistamme aluskantaa ja parannamme nykyisten alusten energiatehokkuutta, meidän on kiinnitettävä huomiota koko vesiliikennejärjestelmän toimintaan niin, että päästöt vähentyvät sekä vesillä että satamissa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Periaatepäätöksessä linjatut toimenpiteet on jaoteltu sen mukaan, koskevatko ne vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin siirtymistä, nykyisten alusten energiatehokkuuden parantamista sekä uusien vähäpäästöisten alusten kehittämistä, vesiliikenteen järjestämistä vai vaikuttamista kansainvälisiin päätöksiin päästövähennystoimista. Lisäksi periaatepäätöksessä on linjattu sisävesiliikenteen, maantielautta- ja yhteysalusliikenteen sekä veneilyn päästövähennystoimet.

Mitä seuraavaksi?

Periaatepäätöksen täytäntöönpanon etenemistä seurataan puolivuosittain ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä, sekä säännöllisesti valtioneuvoston kanslian asettamassa meripolitiikan ohjausryhmässä ja liikenne- ja viestintäministeriössä.

Lisätietoja:

liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka, haastattelupyynnöt viestintäjohtaja Susanna Niinivaara, p. 0400 816 187

yksikön johtaja Päivi Antikainen, p. 050 382 7101, Twitter @PaiviAntikainen

neuvotteleva virkamies Eero Hokkanen, p. 050 476 0401, Twitter @eerohokkanen