Liikenneministeri Merja Kyllönen pitää tärkeänä, että budjettineuvotteluissa löydetään toimiva keinovalikoima meriliikenteen rikkisääntelyyn sopeutumiseksi. Ratkaisujen kokonaisvaikutukset on mietittävä huolella.
Kyllönen näkee parhaimpina ja kestävimpinä sopeutuskeinoina ympäristöystävällistä teknologiaa tukevat toimet. Hän tekikin alusten ympäristöinvestointien tukemista koskevan esityksen syksyn budjettineuvotteluihin.
Erityisen huolissaan Kyllönen on eräiden julkisuudessa esillä olleiden keinojen kytköksestä väylänpidon rahoitukseen.
- Yhtenä keinona esillä on ollut väylämaksujen alentaminen tai kokonaan poistaminen. Keskustelussa on otettava huomioon se, että juuri väylämaksutuloilla käytännössä rahoitetaan perusväylänpitoa ja jäänmurtoa, huomauttaa liikenneministeri Merja Kyllönen.
Sopeutumisen rahoittaminen perusväylänpidon määrärahasta ei ole elinkeinoelämänkään näkökulmasta kestävä ratkaisu.
- Väylänpito perustuu asiakastarpeeseen. Väylänpidon ja jäänmurron rahoitustason leikkaaminen nostaisi pidemmällä aikavälillä kuljetuskustannuksia ja söisi väylämaksun alentamisella saatavan hyödyn. Väylien kunnon heikkenemisellä on suorat vaikutukset kuljetusten turvallisuuteen ja sujuvuuteen, sanoo ministeri Kyllönen huolestuneena.
- Toimivien liikenneväylien merkitys on yhteiskunnalle suurempi kuin sille valtion budjetissa osoitettu määräraha. Jo nyt perusväylänpitoon kohdistuu korotuspaineita, toteaa ministeri Kyllönen.
Perusväylänpidon määrärahalla rahoitetaan valtion teiden, ratojen ja vesiväylien ylläpito. Perusväylänpidolla turvataan kuljetusten ja matkojen päivittäinen toimivuus ja pidetään väylät liikennöitävässä kunnossa.
Väylämaksu kerätään Suomen vesialueella kauppamerenkulkua harjoittavilta aluksilta. Väylämaksutulot kattavat väylien ja turvalaitteiden kunnossapidon ja hoidon sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta valtiolle aiheutuneet kustannukset. Merkittävimpinä kustannuserinä ovat jäänmurto ja perusväylänpito.
Lisätietoja:
erityisavustaja Sarianne Hartonen, p. 0295 34 2325
