Ministeri Harakka vaatii talvimerenkulkua huomioitavaksi EU:n päästökauppaehdotuksessa

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka on lähettänyt Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansille kirjeen merenkulun päästökaupasta. Ministeri Harakka painottaa, että komission päästökauppaehdotuksessa tulisi huomioida talvimerenkulun erityisolot ja siihen tulisi sisällyttää arvio vaikutuksista jäsenvaltioiden suhteelliseen kilpailukykyyn.

Euroopan komissio on julkaisemassa 14. heinäkuuta 2021 esityksen päästökaupan laajentamisesta meriliikenteeseen, mikä on osa Fit for 55 -ilmastopakettia. Suomi on pyrkinyt ennakkovaikuttamaan komission tulevaan ehdotukseen siten, että se vähentäisi päästöjä ja huomioisi maiden välisen suhteellisen kilpailukyvyn ja talvimerenkulun erityisolosuhteet. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että komissio jättää Suomen näkökulmat huomiotta.

- Talvimerenkulun erityispiirteiden huomioiminen päästökaupassa on ehdottoman välttämätöntä niin kuljetusten turvallisuuden kuin suhteellisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Vaadimme erityishuomiota, koska sijaintimme, etäisyydet ja ilmasto-olot ovat tosiseikkoja, jotka eivät millään sääntelyllä muuksi muutu, liikenne- ja viestintäministeri Harakka sanoo. 

- Jos talvimerenkulun erityispiirteitä ei huomioitaisi merenkulun päästökaupassa, se tarkoittaisi suurta lisälaskua Suomelle. Lisäksi viennin toimialojen kilpailukyky heikkenisi, ministeri Harakka varoittaa. 

Jättämällä talvimerenkulun ja jäävahvistetut alukset huomiotta EU poikkeaisi kansainvälisistä säädöksistä. Talviliikenteen turvallisuusnäkökohdat ja tasavertaiset toimintaedellytykset suhteessa muuhun meriliikenteeseen on otettu huomioon muun muassa kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n energiatehokkuussäännöksissä.

Merenkulku on Suomelle elintärkeää. Noin 85 prosenttia ulkomaankaupasta ja 95 prosenttia EU-maiden kanssa käydystä tavarakaupasta on meriliikenteen varassa.

Jäävahvistetut alukset yhdistävät ympäristölle turvallisen ja logistisesti tehokkaan meriliikenteen

EU:n päästökaupassa toimijoiden on hankittava ja palautettava vuosittain niiden päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia, joita voi myös ostaa ja myydä. Liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien kokonaismäärää vähitellen laskemalla ohjataan toimijat vähentämään päästöjään.

Suomea huolettaa komission merenkulun päästökauppaehdotuksessa se, että se ohjaa varustamoja käyttämään energiatehokkaampia ja vähäpäästöisempiä, mutta heikompia aluksia. Ne ovat alttiita ankarille jääolosuhteille ja tarvitsevat enemmän jäänmurtajien apua. Päästöt eivät välttämättä vähenisi liikennejärjestelmän tasolla. Öljy- ja kemikaalivuotojen todennäköisyys puolestaan kasvaisi talvisin.

Suomen satamissa käyvistä aluksista 70-80 prosenttia kuuluu parhaisiin jääluokkiin. Raskaat jäävahvistetut alukset kuluttavat väistämättä muita aluksia enemmän polttoainetta ja tuottavat enemmän päästöjä myös avovesissä kuljettaessa. Jäissä kuljettaessa alukset tarvitsevat myös enemmän tehoa.

Mitä seuraavaksi?

EU:n päästövähennystavoitetta on kiristetty 40 prosentista 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen tähdätään Fit for 55 -ilmastopaketilla, jonka komissio aikoo julkaista 14.7.2021. Paketti tulee sisältämään ehdotuksen merenkulun päästökaupasta ja liikenteen osalta useita muita ehdotuksia. Tämän hetkisen arvion mukaan päästökauppa voitaisiin aloittaa aikaisintaan vuonna 2025-2026.

Lisätietoja:

liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka, haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö Marjo Jäppinen, p. 040 080 4730

neuvotteleva virkamies Eero Hokkanen, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 050 476 0401, eero.hokkanen(at)lvm.fi, Twitter @eerohokkanen