Ministeri Harakka: EU:n toimien liikenteen päästöjen vähentämiseksi oltava tehokkaita ja oikeudenmukaisia

Suomi kannattaa määrätietoisia toimia, joilla EU saavuttaa ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Liikenteellä on tavoitteen saavuttamisessa merkittävä rooli. Komission 14.7.2021 julkistama ehdotus ilmastotoimista kattaa niin tie-, meri- kuin lentoliikenteen.

Komissio ehdottaa päästökaupan laajentamista tie- ja meriliikenteeseen sekä nykyisen lentoliikenteen päästökaupan tehostamista. Autojen päästörajoja kiristetään ja vaihtoehtoisista käyttövoimista pyritään tekemään valtavirtaa.

Päästökaupan tulot tukemaan myös liikenteen ilmastotavoitteita

- Osaava Suomi voi olla voittaja maailmanlaajuisessa murroksessa, jossa liikkuminen ja kuljetukset muuttuvat ilmastoystävällisemmiksi. EU:n aktiivisuus on tervetullutta, mutta on varmistettava, että keinot ovat tehokkaita ja oikeudenmukaisia. Tutkimme komission ehdotukset huolella, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

- Tiukemmat päästörajoitukset uusille ajoneuvoille tukevat Suomen fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, samoin toimet vaihtoehtoisten polttoaineiden ja käyttövoimien lisäämiseksi tie-, meri- ja lentoliikenteessä, ministeri Harakka jatkaa.

- Suomi on kevään mittaan valmistelussaan varautunut päästökaupan laajentamiseen. Olen tyytyväinen, että komissio ehdotti tieliikenteelle nykyisestä päästökauppajärjestelmästä erillistä päästökauppaa, jolloin keinon toimivuus on helpompi varmistaa. Komission ehdotuksen vaikutuksia päästöihin sekä yrityksiin ja kotitalouksiin on arvioitava huolellisesti. Nähdäkseni päästökaupan tuloja on käytettävä tukemaan Suomen liikenteen ja kuljetusten ilmastotavoitteita, Harakka linjaa.

Merenkulun päästökauppa ei saa heikentää Suomen kilpailukykyä

Suomi arvioi huolellisesti myös komission ehdotuksen merenkulun päästökaupasta, jolla on merkittävä vaikutus Suomen kilpailukykyyn.

- Olemme vaikuttaneet ja vaikutamme jatkossakin siihen suuntaan, että talvimerenkulku ja Suomen erityisolot huomioitaisiin. Nyt en ole tyytyväinen, toteaa ministeri Harakka.

- Lentoliikenteen päästökaupasta on saatu hyviä kokemuksia, mutta järjestelmää on syytä tehostaa. Kun lentoliikenne lähtee taas kasvuun, on suuri työ pitää huolta ilmastotavoitteista. Komission ehdotus vaikuttaa hyvältä pohjalta tulevaisuuden neuvotteluihin, ministeri Harakka sanoo.

EU on kiristänyt tavoitteitaan. Vuoteen 2030 mennessä EU:n kasvihuonekaasupäästöjen on laskettava 55 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Tästä tulee ilmastopaketin englanninkielinen nimi Fit for 55.

Komission keskeiset ehdotukset liikenteen osalta

1. Tie- ja meriliikenne päästökaupan piiriin

EU:n liikenteen päästöistä valtaosa eli noin 70 prosenttia syntyy tieliikenteestä. Nykyisin lentoliikenne on ainoa liikennemuoto EU:n päästökaupan piirissä. Komissio ehdottaa tieliikenteen polttoaineiden ja rakennusten lämmityspolttoaineiden yhteistä päästökauppaa, joka on erillinen nykyisestä EU:n päästökaupasta. Polttoaineiden jakelijoiden tulisi hankkia lupa hiilidioksidipäästöjä varten vuodesta 2025 lähtien ja huutokauppa päästöoikeuksilla alkaisi vuonna 2026. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä on jo arvioinut tieliikenteen päästökauppaa kansallisena toimeenpanona. Komission ehdotus tullaan huomioimaan syksyllä 2021 valmistuvassa työryhmän työssä.

Komissio ehdottaa odotetusti päästökaupan laajentamista merenkulkuun. Merenkulku lisättäisiin osaksi EU:n nykyistä päästökauppajärjestelmää ja päästökauppaa sovellettaisiin sekä EU:n sisäisillä että osittain myös EU:n ja kolmansien maiden välisillä merimatkoilla.

2. Tehoa lentoliikenteen päästökauppaan

Komissio hakee lisää tehoa vuonna 2012 alkaneeseen lentoliikenteen päästökauppaan vähentämällä lentoyhtiöille ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrää. Ehdotuksen mukaan ilmaisjakoa vähennettäisiin vuosittain ja päästöoikeudet siirrettäisiin kokonaisuudessaan huutokaupan piiriin vuonna 2027 (*). Näillä toimilla lisätään kannustimia energiatehokkaan teknologian ja uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöönottoon.

Lisäksi päästökauppadirektiiviä muutettaisiin ja pantaisiin toimeen kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestö ICAO:ssa sovittu päästöjen hyvitysjärjestelmä Corsia myös EU:n alueella. EU:n päästökauppa ja Corsia sovitettaisiin yhteen. Suomen näkemyksen mukaan päästökaupan vaikuttavuutta lentoliikenteen päästöjen vähennyskeinona EU:ssa tulee vahvistaa. Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa, ettei EU:n toimilla vaaranneta maailmanlaajuista ilmastoyhteistyötä ICAO:ssa. 

3. Vaihtoehtoisia polttoaineita meri- ja lentoliikenteeseen

Komissio on antanut myös uudet aloitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön edistämisestä meri- ja lentoliikenteessä.

ReFuelEU Aviation -aloite sisältää useita toimia, joiden tavoitteena on lisätä uusiutuvien lentopolttoaineiden tarjontaa ja kysyntää. Aloitteeseen kuuluu ehdotus lentoliikenteen EU-tason sekoitevelvoitteesta, jonka kunnianhimoista toteutusta myös Suomi on kannattanut. Komission ehdotuksen mukaan velvoite koskisi polttoainetuottajia, mutta myös lentoyhtiöihin kohdistuisi käyttövelvoite. Velvoitteiden ehdotetaan alkavan kahdesta prosentista vuonna 2025 ja nousevan asteittain 63 prosenttiin vuonna 2050. Sähköpolttoaineita koskisi oma alavelvoite vuodesta 2030 lähtien.

Komissio ehdottaa myös merenkulkuun toimia vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämiseksi. Vaatimukset tiukentuvat vuodesta 2025 alkaen. Lisäksi tietyt alukset velvoitetaan vuodesta 2030 alkaen käyttämään maasähköä satamassa ollessaan. Suomi pitää vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton nopeuttamista merenkulussa tarpeellisena. Ehdotuksen vaikutuksia on tarkasteltava myös kokonaisuutena huomioiden merenkulun päästökauppa sekä kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n toimet.

4. Tiukennuksia henkilö- ja pakettiautojen päästörajoihin

Käytössä oleva uusien henkilö- ja pakettiautojen raja-arvoasetus vaikuttaa siihen, minkälaisia ajoneuvoja kuluttajille ja yrityksille on tarjolla unionin alueella. Lainsäädännön päivittämisellä pyritään siihen, että markkinoille tulisi entistä enemmän nolla- ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja.

Komission kunnianhimoisessa ehdotuksessa esitetään vuoden 2030 raja-arvon kiristämistä uusille henkilöautoille 55 prosenttiin eli autonvalmistajien on laskettava hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuoden 2021 tasosta. Nykyinen tavoite on 37,5 prosenttia. Uusien pakettiautojen osalta tavoite olisi 50 prosenttia, kun se nykyisin on 31 prosenttia. Lisäksi komissio esittää uuden 100 prosentin raja-arvon asettamista sekä henkilö- että pakettiautoille vuonna 2035.

Suomi jakaa komission näkemyksen, että autonvalmistajille asetettavia henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoja on tarpeen kiristää. Ehdotuksen yksityiskohtia on vielä arvioitava. Suomi on määrätietoisesti pyytänyt komissiota huomioimaan, että lainsäädännön tulisi mahdollistaa kaasuautojen tuotanto esimerkiksi erillisen kiintiön kautta, sillä biokaasu on elinkaaripäästöiltään ilmastoystävällinen vaihtoehto. Komission aloitteessa kaasuautoja ei ole huomioitu. Lisäksi komission ehdottamat raja-arvot käytännössä johtanevat siihen, ettei autonvalmistajien kannattaisi valmistaa polttomoottorikäyttöisiä henkilö- ja pakettiautoja keskipitkällä aikavälillä.

5. Vähimmäismäärä vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelupisteitä

Jakeluinfran kehittäminen on keskeinen edellytys vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön yleistymiselle. Tähän tähtää vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuria koskeva sääntely, jota komissio haluaa tiukentaa. Ehdotuksessa esitetään sitovia kansallisia tavoitteita tieliikenteen ajoneuvojen, alusten sekä lentokoneiden vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja latauspisteille. 

Mitä seuraavaksi?

Liikenne- ja viestintäministeriö tutustuu huolellisesti komission ehdotuksiin, joista informoidaan eduskuntaa syyskuussa. Suomi muodostaa omat kantansa kuhunkin komission lainsäädäntöesitykseen syksyn aikana, kun myös eduskunta on palannut lomalta. Sidosryhmiä kuullaan osana kannanmuodostusta.

Lisätietoja:

liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka, haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö Marjo Jäppinen, p. 040 080 4730

Erityisasiantuntija Niina Honkasalo, p. 0295 342 027, niina.honkasalo(at)lvm.fi

* Tiedotetta korjattu 16.7.2021 klo 10.40. Päästöoikeudet siirrettäisiin kokonaisuudessaan huutokaupan piiriin vuonna 2027, ei vuonna 2026, kuten tiedotteessa aiemmin luki.