Laajakaistatukilain muutokset voimaan – rahoitusta vain kiinteiden yhteyksien rakentamiseen

Tasavallan presidentti vahvisti laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain muutokset 16.12.2021. Merkittävin muutos on se, että tukea voidaan jatkossa myöntää vain kiinteiden yhteyksien rakentamiseen. Lisäksi valtioneuvosto antoi asetuksen laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta. Laki ja asetus tulevat voimaan 3.2.2022.

Vuonna 2021 voimaan tullutta laajakaistatukilakia ja sen nojalla annettua valtioneuvoston asetusta on muutettu, jotta ne ovat jatkossakin Euroopan unionin valtiontukisääntöjen ja yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia. Lain nimi muuttui laiksi kiinteän laajakaistan rakentamisen tuesta, kun se nykyisin on laki laajakaistarakentamisen tuesta.

Tukiohjelmaan sovellettavan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen muutokset tulivat voimaan 3.8.2021. Valtiontukia koskevassa ryhmäpoikkeusasetuksessa on aiemmasta poiketen erilliset kriteerinsä kiinteiden ja langattomien verkkojen tukemiselle. 5G-verkkoja ei voida tukea alueella, joilla on jo 4G- tai 5G-verkkoja. Suomessa 4G-verkkojen peittoalue kattaa 99,9 prosenttia väestöstä. Suomessa ei siis voida jatkossa tukea 5G-teknologialla toteutettujen liittymien rakentamista, mikä on voimassa olevan lain mukaan mahdollista. Lisäksi muun muassa kilpailuvaikutusten arviointia ja tuen myöntämisen edellytyksiä koskeviin säännöksiin on tehty tarkennuksia. Kansallisen laajakaistatukilain on vastattava ryhmäpoikkeusasetuksen muuttuneita vaatimuksia viimeistään 3.2.2022.

Tukikelpoisen yhteyden vähimmäisnopeus nousee

Valtioneuvosto nosti tukikelpoisten viestintäyhteyksien vähimmäisnopeutta, koska vaatimukset ovat nousseet yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa. Asetuksen mukaan tuettavien laajakaistayhteyksien latausnopeuden on oltava vähintään 300 megabittiä sekunnissa ja lähetysnopeuden vähintään 100 megabittiä sekunnissa. 

Kunnan maksuosuudet ovat kansallista sääntelyä, eikä niihin tule muutoksia.

Mitä seuraavaksi?

Vuoden 2022 talousarvioesityksessä hallitus esittää laajakaistatukiohjelmalle 15 miljoonan euron määrärahaa. Sen avulla nopeat laajakaistayhteydet pyritään saamaan 30 000 kotitalouden saataville. Esitetty määräraha on osa EU:n elpymisvälineestä haettua rahoitusta, jota Suomi on hakenut laajakaistan tukemiseen yhteensä noin 50 miljoonaa euroa.

Vuoden 2021 budjetista rahoitusta on viisi miljoonaa euroa.

Maakunnan liitot järjestävät laajakaistatuen hankealueiden kilpailutukset, joiden perusteella verkon rakentajat valitaan. Kilpailutuksessa valituksi tullut verkon rakentaja voi hakea tukea Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta.

Laajakaistatuki on osa hallitusohjelmaa. Sen mukaisesti laajakaistatukiohjelma on suunnattu alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025.

Lisätietoja:

yksikön johtaja Maija Ahokas, p. 0295 342 390, maija.ahokas(at)gov.fi, Twitter @mmaija

erityisasiantuntija Aino Koskinen, p. 0295 342 224, aino.koskinen(at)gov.fi