Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä neuvotellaan keinoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriympäristön suojelukomitea kokoontuu Lontoossa 18.–22.3.2024. Komitean 81. istunnossa neuvotellaan maailmanlaajuisista toimista alusliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Committee, MEPC) 81. istunnossa neuvotellaan myös alusten hiili-intensiteettisääntelyn tarkentamisesta. Lisäksi käsitellään alusten energiatehokkuutta, painolastivesien sääntelyä ja aluksista meriin päätyvän muoviroskan sääntelyä, mukaan lukien konttiturvallisuus. Tarkoituksena on käsitellä myös alusten rikkipesurien sääntelyä.

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (International Maritime Organization, IMO) tavoitteena on, että meriliikenne on hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä tai sen tienoilla huomioiden kansalliset olosuhteet. IMO:n jäsenvaltiot ovat sopineet, että maailmanlaajuiset toimet päästöjen vähentämiseksi on hyväksyttävä vuoteen 2025 mennessä. Sovitut toimet astuisivat voimaan viimeistään vuonna 2027.

Suomi katsoo, että kunnianhimoinen IMO:n päästövähennystoimi tasaisi kansainvälisen merenkulun päästösääntelyn epäsuhtaa sekä merenkulun ja elinkeinoelämän kilpailuympäristöä EU:n ja muun maailman välillä. Meriliikenteen päästövähennyksiä tulisi edistää ensisijaisesti riittävän määrätietoisin kansainvälisin toimin. Jos määrätietoisia kansainvälisiä toimia saadaan aikaiseksi, tulee merkittävää kaksinkertaista taakkaa EU:n toimissa estää ja purkaa.

Jäissä kulku ja jäävahvistetut alukset on huomioitava

Suomi pitää hyvänä, että IMO:ssa kehitetään ja hyväksytään vähähiilisiin ja hiilettömiin polttoaineisiin ohjaava taloudellinen päästövähennyskeino. Lisäksi Suomi kannattaa maailmanlaajuista standardia, jolla säädellään aluspolttoaineiden kasvihuonekaasusisällön asteittaista vähentämistä. Polttoainestandardin tulee olla mahdollisimman joustava ja vastata EU-sääntelyä.

Suomi pitää tärkeänä, että alusten kulku jäissä ja jäävahvistetut alukset
huomioidaan ohjauskeinossa ja polttoainestandardissa. Jos IMO:ssa edetään kohti maailmanlaajuista polttoaineiden hiilisisältömaksua, Suomi pyrkii siihen, että osa maksun tuotoista osoitetaan jäävahvistettujen alusten ja jäänmurtajien kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien ratkaisujen kehittämiseen.

Suomi tukee pääosin ehdotettuja täsmennyksiä energiatehokkuussääntelyyn. Suomi kiinnittää erityistä huomiota jäävahvistettuihin aluksiin.

Suomi tukee hiili-intensiteettisääntelyn tarkentamista niin, että erilaiset olosuhteet ja matkatyypit voidaan huomioida paremmin. 

Rikkipesureista päästettävän pesuveden määritelmä tulisi lisätä yleissopimukseen

Suomi esittää yhdessä muiden EU-maiden kanssa, että alusten rikkipesureista mereen päästettävän pesuveden määritelmä lisätään aluksista aiheutuvaa meren pilaantumista ehkäisevään MARPOL-yleissopimukseen.

Konttiturvallisuuden osalta Suomi kannattaa vakioitua ilmoitusvaatimusta lähimmälle rantavaltiolle ja aluksen lippuvaltiolle, jos alukselta putoaa kontteja mereen. Suomi tukee aluksista mereen päätyvän muoviroskan vähentämiseksi hyväksytyn toimintaohjelman toimeenpanon jatkamista.

Suomi kannattaa ohjeistuksen laatimista haasteellisesti käsiteltävän painolastiveden käsittelylle, sillä se on ongelma Itämerellä. Suomi kannattaa myös sitä, että laivojen painolastivesien käsittelyä koskevan yleissopimuksen muutosten valmistelua jatketaan.

Mitä seuraavaksi?

Meriympäristön suojelukomitea kokoontuu Lontoossa 18.–22.3.2024. Neuvottelut maailmanlaajuisista päästövähennyskeinoista jatkuvat istuntojen välisessä kasvihuonekaasutyöryhmän kokouksessa 23.–27.9.2024 ja komitean seuraavassa istunnossa 30.9.–4.10.2024.

Lisätietoja:

liikenne- ja viestintäministeriö:
Suomen pysyvän edustajan sijainen IMO:ssa, neuvotteleva virkamies Eero Hokkanen, p. 050 476 0401, eero.hokkanen(at)gov.fi

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom:
Suomen pysyvän edustajan sijainen IMO:ssa, johtava asiantuntija Anita Mäkinen, p. 040 162 4592, anita.makinen(at)traficom.fi