IMO:n neuvotteluissa kansainvälisen meriliikenteen päästövähennyskeinoista ei merkittävää edistystä

Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tiedottavat

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitean 26.11. päättyneessä istunnossa neuvoteltiin keinoista vähentää meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Kokouksessa ei saavutettu merkittäviä edistysaskelia.

Valtiot sopivat kuitenkin muun muassa mustan hiilen päästöjen vapaaehtoisesta rajoittamisesta arktisilla alueilla, tuulivoiman huomioinnista alusten energiatehokkuuslaskelmissa ja strategiasta aluksista mereen päätyvän muoviroskan vähentämiseksi.

Useat valtiot vastustivat tehokkaita toimia päästöjen vähentämiseksi vedoten muun muassa taloudellisten vaikutusarviointien puutteeseen. Suomi ja muut EU-jäsenvaltiot kannattivat esimerkiksi polttoainemaksuihin tai polttoaineen hiilisisältöön perustuvan maailmanlaajuisen markkinaehtoisen päästövähennyskeinon kehittämistä ja päästöjen vähentämiseen tähtäävää polttoainestandardia. Näissä asioissa ei edetty valtioiden vastustuksen vuoksi.

Keskustelu näistä ja muista keskipitkän ja pitkän aikavälin päästövähennyskeinoista jatkuu työryhmätasolla keväällä 2022 ja seuraavassa komitean istunnossa kesäkuussa 2022.

Lisäksi istunnossa käsiteltiin päätöslauselmaesitystä vuoteen 2050 asetetun päästövähennystavoitteen kiristämisestä. Suomi kannatti muiden EU-jäsenvaltioiden tavoin vuoteen 2050 asetetun maailmanlaajuisen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen kiristämistä nykyisestä 50 prosentista 100 prosenttiin. Suomi ja muut EU-jäsenvaltiot liittyivät myös pienten saarivaltioiden julkilausumaan. Siinä ilmaistaan, että nollapäästöjä on välttämätöntä tavoitella vuoteen 2050 mennessä, jotta Pariisin ilmastosopimuksen lämpötilatavoitteet olisi mahdollista saavuttaa.

Päätös tavoitteiden kiristämisestä on tarkoitus tehdä aiemmin sovitun mukaisesti vasta IMO:n alustavan kasvihuonekaasustrategian päivityksen yhteydessä. Strategian päivitys aloitetaan komitean seuraavassa istunnossa kesäkuussa 2022.

Lisäksi esillä oli pienten saarivaltioiden aloitteesta poliittinen päätöslauselma vuoden 2050 tavoitteen kiristämisestä. Suomi ja muut EU-jäsenvaltiot eivät tukeneet erillistä päätöslauselmaa, koska neuvottelu päätöslauselman sanamuodoista olisi vienyt aikaa muun muassa neuvotteluilta konkreettisista päästövähennyskeinoista. Poliittinen päätöslauselma aiheesta tässä istunnossa olisi siksi ollut ilmeisen tehoton vähentämään päästöjä.

Mustan hiilen päästöjä kannustetaan rajoittamaan arktisilla alueilla

Suomi oli yhdessä useiden muiden Arktisen neuvoston jäsenvaltioiden, joidenkin EU-jäsenvaltioiden ja pienten saarivaltioiden kanssa ehdottanut istunnolle päätöslauselmaa, joka kannustaa vapaaehtoisuuden pohjalta käyttämään arktisilla alueilla polttoainetisleitä. Tisleiden käyttö vähentää meriliikenteen mustan hiilen päästöjä, jotka ovat haitallisia etenkin arktisilla alueilla. Päätöslauselma hyväksyttiin tiukkojen neuvotteluiden jälkeen.

Tarkemmat säännöt rikkipesureiden käyttöön

Rikkipesurit käsittelevät korkearikkisten polttoaineiden päästökaasut. Istunnossa hyväksyttiin rikkipesureiden tarkastusta ja hyväksyntää koskevat tarkentavat ohjesäännöt, jotka edesauttavat sääntöjen yhdenmukaista soveltamista.

Rikkipesurien osalta Suomea sitovat EU:n yhteiset kannat, koska rikkidirektiivin myötä asia on siirtynyt EU:n toimivaltaan. Suomi pyrkii jatkossa vaikuttamaan siten, että rikkipesureiden pesuvesien päästämistä käsittelemättöminä mereen rajoitetaan maailmanlaajuisesti, kun suunniteltujen rajoitusten vaikutukset on arvioitu.

Muutoksia tuulivoiman huomiointiin alusten energiatehokkuuslaskelmissa

Tuulivoiman hyödyntämistä koskevien ohjeiden hyväksytyt muutokset parantavat tuulivoimasta saatavaa laskennallista hyötyä kaikkien alusten energiatehokkuuden indeksiarvoja (EEDI ja EEXI) laskettaessa. Suomi esitti yhdessä Alankomaiden, Espanjan, Japanin, Komorien, Ranskan ja Saksan sekä laivasuunnittelijoita edustavan RINA:n kanssa näitä muutoksia, jotta tuuliavusteisten propulsiojärjestelmien käyttö laivoissa yleistyy.

Strategia aluksista mereen päätyvän muoviroskan vähentämiseksi hyväksyttiin

Komitea hyväksyi merten muoviroskastrategian, joka ohjaa ja seuraa vuonna 2018 hyväksytyn muoviroskatyöohjelman toimeenpanoa. Strategian tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä sääntelyä, joka kieltää meriroskan poistamisen aluksista mereen. Strategian tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä, ettei miltään aluksilta päädy muoviroskia mereen.

Suomen esitystä uusista järjestelyistä IMO:ssa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä käytävien neuvotteluiden tehostamiseksi kannatti tällä neuvottelukierroksella enemmistö valtioista. Merkittävä joukko valtioita kuitenkin edelleen vastusti. Neuvotteluita aiheesta jatketaan työryhmätasolla keväällä 2022.

IMO:n (International Maritime Organization) meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Committee, MEPC) etäkokoukseen 22.-26.11.2021 osallistui liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Ilmatieteen laitoksen sekä Ahvenanmaan maakuntahallituksen edustajia.

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Eero Hokkanen, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 050 476 0401, eero.hokkanen(at)gov.fi, Twitter @eerohokkanen

johtava asiantuntija Anita Mäkinen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, p. 040 162 4592, anita.makinen(at)traficom.fi, Twitter @AnitaMakinen

yksikön johtaja Päivi Antikainen, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 050 382 7101, paivi.antikainen(at)gov.fi, Twitter @PaiviAntikainen