Digiloikka-työryhmälle lisäaikaa

Liikenne- ja viestintäministeriö on jatkanut koronakriisin aikaisen digiloikan vakiinnuttamista pohtineen työryhmän kautta 30.9.2020 saakka. Jatkokaudella työryhmän tehtävänä on saattaa raportti valmiiksi ja laatia toimenpidesuunnitelma kriisin jälkihoitona toteutettavista digitalisaatiohankkeista.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti toukokuun alussa Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän 4.5. - 31.5.2020 väliseksi ajaksi. Työryhmän tehtävänä oli arvioida koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen aikaisen digitalisaatiokehityksen vaikutuksia ja laatia ehdotuksia, joilla joudutetaan poikkeusoloista toipumista.

Työryhmän väliraportti on lähetetty lausuntokierrokselle, joka päättyy 22.6.2020. Työryhmän jatkokausi on 1.6. -30.9.2020 ja tänä aikana työtyhmän on viimeisteltävä raportti ja sen sisältämä etenemissuunnitelma muun muassa väliraportista saadun lausuntopalautteen avulla.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka toteaa 3.6.2020 julkaistun väliraportin pohjalta, että poikkeustilanne on lisännyt kansalaisten tietoisuutta ja muuttanut asenteita, digitaalisia työnteon ja asioimisen muotoja, välineitä ja palveluja kohtaan.

- Jatkokaudella työryhmän on syytä vastata työssään myös hallitusohjelman tavoitteisiin digitaalisuuden edistämisestä. Luonteva jatkoaskel on, että kartoitetaan sellaisia digitalisaation toimia, jotka edistävät Suomen nopeaa toipumista koronakriisistä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

- Laajennettu näkökulma toteuttaa suoraan hallitusohjelmaa, jossa edellytetään nimenomaan lainsäädännön ja hallinnon kehittämistä digitalisaatiolle entistäkin suotuisammaksi, ministeri Harakka toteaa.

Kansalaisten kynnys siirtää kuluttamista verkkoon ja käyttää digitaalisia palveluja madaltunut, mutta käytössä on eroja

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan johdosta yhteiskunnassa on otettu pikaisesti käyttöön digitaalisia toimintatapoja, joilla arki on voinut jatkua samalla kun on korvattu ihmisten fyysistä kanssakäymistä. Yrityksille digitalisaatio on tarjonnut keinon vähentää kriisistä aiheutuneita taloudellisia menetyksiä. Työryhmän väliraportti sisältää arvion näiden digitaalisten toimintatapojen pitkän aikavälin kehityskuluista.

Väliraportin mukaan viestintäverkkojen tila ja viestintäpalveluiden saatavuus ovat Suomessa hyvällä tasolla ja ne luovat hyvän perustan digitalisaatiolle. Suomalaisilla on laajalti sähköisiä viestintävälineitä käytössään ja kohtuullisen hyvät digitaaliset perustaidot. Me myös käytämme digitaalisia palveluja paljon ja määrä on yhä kasvanut koronaviruskriisin aikana.

Kriisin aikana tämä on näkynyt sujuvana siirtymänä niin etätyöskentelyyn kuin -opiskeluun sekä esimerkiksi julkisten digipalvelujen laajana tarjontana ja tehostettuna etätukena. Myös elinkeinoelämä ja järjestöt sekä kulttuuri- virkistystoimijat siirsivät nopeasti palvelujaan verkkoon.

Yleisen hyvän tilanteen rinnalla raportista kuitenkin ilmenee, että kansalaisten digitaidoissa sekä päätelaitteiden ja palveluiden käytettävyydessä on merkittäviä eroja.

Kuusi toimenpidekokonaisuutta

Työryhmä listaa raportissaan kuusi toimenpidekokonaisuutta ja lähes 40 toimenpidettä. Ehdotukset koskevat digitalisaation perusedellytysten, kuten toimivien viestintäyhteyksien ja keskeisten teknologioiden saatavuuden ja yhteentoimivuuden varmistamista, yritysten digivalmiuksien sekä kansalaisten digiosaamisen ja digitaalisten oikeuksien vahvistamista.

Raportin mukaan digitaalisten palveluiden laaja käyttö edellyttää palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden edistämistä. Lisätoimia tarvitaan siten myös julkisen ja yksityisen sektorin palvelujen innovatiivisuuden ja monipuolisuuden lisäämiseen.

Lisäksi työryhmä ehdottaa lainsäädännön edelleen kehittämistä digitalisaatio- ja innovaatiomyöteisempään suuntaan sekä mahdollisia taloudellisia kannustimia.

Väliraportin mukaan kriisi on tähän mennessä myös osoittanut, että tiedon hyödyntämisessä on edelleen työtä tehtävänä. Suomessa tulisi vauhdittaa ajantasaisen, yhteentoimivan ja koneluettavan tiedon saatavuutta ja näin edistää tekoälyn ja uusien liiketoimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa.

Työryhmän työ perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan, jonka yhtenä tavoitteena on tehdä Suomesta digitalisaation, teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijä. Yksi ohjelman toimenpiteistä on muun muassa säädösympäristön ja hallinnon kehittäminen siten, että ne mahdollistavat digitalisaation ja kestävän kehityksen.

Työryhmän puheenjohtajana toimii liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Laura Vilkkonen ja siinä on jäseniä ministeriöistä, tutkimuslaitoksista ja etujärjestöistä.

Mitä seuraavaksi?

Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän työ jatkuu 1.6.-30.9.2020 välisen ajan.

Työryhmän väliraportti on lausunnoilla ja lausuntoaika raportista päättyy 22.6.2020.

Lausuntopyyntö on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksittäiset henkilöt.

Lisätietoja:

eritysavustaja Matti Sadeniemi, p. 040 586 7234

ylijohtaja, osastopäällikkö Laura Vilkkonen, p. 040 500 0817