Yhdenvertaisuustyö rakentaa toimivampaa yhteiskuntaa

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 18.9.2024 9.00
Kolumni
Katariina Kilpeläinen. (Kuva: LVM)

Osallistuin keväällä 2024 kuukauden ajan yhdenvertaisuusmentorointiin oikeusministeriössä. Mentoroinnin myötä jalkauduin käytännön yhdenvertaisuustyöhön ja laadin oppimistehtävän yhteistyössä oikeus- sekä liikenne- ja viestintäministeriön kollegoiden kanssa.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on tehty paljon työtä vuosien varrella yhdenvertaisuuden edistämiseksi, erityisesti esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Mentoroinnissa totesimme, että liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla perusoikeuksista nousevat erityisesti esiin oikeus saada luotettavaa tietoa, oikeus päästä liikkumaan ja oikeus omankieliseen mediaan.

Yhdenvertaisuusteemoja voi tunnistaa hallinnonalallamme kolmella tasolla. Ensinnäkin alustojen ja infran tasolla yhdenvertaisuuden edistäminen huomioidaan jo rakentamisvaiheessa. Tiedon tuottamisessa ja yhdistämisessä taas varmistetaan muun muassa tietosuoja ja eettisyys. Loppukäyttäjien palveluissa huolehditaan eri väestöryhmien tarpeista esimerkiksi kiinnittämällä huomiota sosiaaliseen saavutettavuuteen ja turvalliseen tilaan.

Oppimistehtävänä tein toiminnallisen yhdenvertaisuuden tunnistamiskortit ministeriön perustuslain mukaisille ydintehtäville: ohjaukselle sekä laki- ja budjettivalmistelulle. Jokaiselle ydintehtävälle on oma korttinsa. Näiden lisäksi on vielä yksi ydintehtäville yhteinen kortti.

Kortit sisältävät huoneentaulutyyppisesti kysymyksiä, joihin vastaamalla voi tunnistaa tarpeita kehittää yhdenvertaisuutta. Kysymykset koskevat esimerkiksi vaikutusarviointeja, tilannekuvaa ja lausuntopalautetta. Ohjauksen ja budjettivalmistelun kortteja voivat hyödyntää erityisesti näiden prosessien vastuuhenkilöt ja kehittäjät, ja lainvalmistelun tunnistamiskorttia jokainen lainvalmistelija. 

Tunnistamiskorttien ytimessä on osallistaminen. Jos halutaan tietää, miten yhdenvertaisuus on toteutunut tai miten sen pitäisi toteutua hallinnonalan toiminnassa, asiaa tulisi kysyä yhdenvertaisuutta edistäviltä ja eri väestöryhmiä edustavilta järjestöiltä. Näin kuulemisten merkitys korostuu esimerkiksi osana lainvalmistelua. Oikeusministeriön mukaan kuulemiset ovatkin liian vähän käytetty menettely perusoikeuksien edistämisessä ministeriöissä.

Yhdenvertaisuuden edistämisen tavoitteena on mahdollistaa yhteiskunnan toimiminen kaikilla tasoilla. Mentoroinnin aikana aloinkin painottaa yhdenvertaisuuden edistämistä työssäni aiempaa enemmän.  

Kun viranomaispalvelut ja ihmisten arki toimivat hyvin ja kun ihmiset kokevat osallisuutta ja arvostusta, heillä on mahdollisuus kukoistaa ja olla tuottavia. Positiivinen erityiskohtelu jollekin ei ole pois keneltäkään toiselta.

Katariina Kilpeläinen
neuvotteleva virkamies, konserniohjausosasto