Viisi kysymystä ja vastausta nopeista ratayhteyksistä ja hankeyhtiöistä

Julkisuudessa on ollut keskustelua hankeyhtiöistä, joiden avulla on tarkoitus edistää suuria raideliikenneinvestointeja ja esimerkiksi nopeita ratayhteyksiä Turun ja Tampereen suuntiin. Hankeyhtiöihin liittyy monia avoimia kysymyksiä. Tällä tiedotteella haluamme selventää hankeyhtiöiden ajankohtaista tilannetta.

Mitä on jo tehty?

- Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 1.2.2019 valtion kokonaan omistaman osakeyhtiön perustamista. Ministerivaliokunnan puollon mukaan osakeyhtiö muodostaisi konsernin perustamalla viisi tytäryhtiötä, joita ovat Hankeyhtiö Suomi-rata, Hankeyhtiö Turun tunnin juna, Kalustoyhtiö, Kiinteistöyhtiö sekä Rail Baltica -yhtiö.
- Liikenne- ja viestintäministeriö perusti emoyhtiö Pohjolan Rautatiet Oy:n 14.2.2019 valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Valtio pääomitti Pohjolan Rautatiet Oy:tä luovuttamalla yhtiölle Neste Oyj:n osakkeita 107 milj. eurolla. Yhtiö myi osakkeet 1.3.2019.
- Konsernin tytäryhtiöitä ei ole vielä perustettu. Nopeita ratayhteyksiä edistävien Hankeyhtiö Suomi-radan ja Hankeyhtiö Turun tunnin junan osakassopimukset on neuvoteltu valmiiksi kaupunkien ja Finavian kanssa, mutta niitä ei voida allekirjoittaa toimitusministeristön aikana.

Miksi tarvitaan nopeita yhteyksiä?

- Alueiden ja seutujen saavutettavuus on Suomen kilpailukyvyn ja menestyksen kannalta keskeistä. Suuret ratahankkeet, kuten Suomi-rata, Turun tunnin juna sekä itäradan nopeuttaminen, yhdistäisivät maakuntia ja niillä olisi merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteisiin. Koko Suomen kannalta strategiset hankkeet vaikuttaisivat talouskasvuun, työllisyyteen, tulonjaon kehitykseen, kaupunkirakenteisiin sekä ympäristöön.
- Nopeiden junayhteyksien myötä helpotetaan liikkumista ja laajennetaan työssäkäyntialueita.
- Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää monia toimia. Raideliikenne on kestävä kulkumuoto ja junamatkustamisesta halutaan tehdä houkuttelevampi vaihtoehto yksityisautoilulle.

Mihin hankeyhtiöitä tarvitaan?

- Valtion edellytykset osoittaa rahoitusta rataverkon kehittämisinvestointeihin ovat rajoittuneet ja erityisesti suuret ratainvestoinnit jäävät toteuttamatta, mikäli hankkeiden rahoituspohjaa ei laajenneta valtion budjettirahoitukseen perustuvasta mallista. Suomi-radan on arvioitu maksavan lentoradan kanssa noin 5,5 miljardia euroa. Turun suunnalle vastaava arvio on noin 2,2 miljardia euroa.
- Ratainvestointien edistämiseksi perustettavat hankeyhtiöt mahdollistaisivat rataverkon kehittämisen uusin rahoitusmekanismein ja samalla aiempaa useampien hankkeiden toteuttamisen. Tähän johtopäätökseen tulivat niin parlamentaarinen liikenteen rahoitusta arvioinut työryhmä (loppuraportti 28.2.2018) kuin valtionvarainministeriönkin infrahankkeiden toteuttamista yhtiömallilla selvittänyt työryhmä (loppuraportti 20.12.2018).

Ketkä ovat hankeyhtiöissä mukana?

- Tähän mennessä neuvotteluja on käyty Tampereen, Turun, Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien sekä Finavian kanssa. Tavoitteena valmistelussa on ollut, että myös muilla kaupungeilla on halutessaan mahdollisuus tulla mukaan yhtiöihin.
- Yksityisiä rahoittajia osakassopimusneuvotteluissa ei ole ollut mukana.

Mistä hankeyhtiöt saavat rahoituksen?

Ratahankkeiden suunnittelu- ja rakentamisvaiheen rahoittaminen: 

- Suunnittelu ja rakentamisvaihe rahoitetaan omistajien yhtiölle antamin pääomituksin. Omistajat voivat sijoittaa hankeyhtiöön myös kiinteistöomaisuutta, jota hyödyntämällä yhtiö saisi vuokratuottoja.
- Yhtiö voi ottaa velkaa toiminnan rahoittamiseksi.
- Rahoitusta voidaan hakea myös EU:lta, jonka rahoitusosuus voi nykyisellä rahoituskaudella olla enintään 50 % tukikelpoisista suunnittelukustannuksista ja enintään 20 % tukikelpoisista rakentamiskustannuksista. Uusi rahoituskausi alkaa vuonna 2021 ja sen ehdoista neuvotellaan parhaillaan.

Operointivaiheessa yhtiön tulovirta muodostuisi matkustajilta ja liikenteen operaattoreilta perittävistä maksuista, kiinteistöistä saatavista vuokratuotoista sekä määräaikaisista omistajilta perittävistä vastikkeista.

Milloin nopeilla junayhteyksillä voi päästä Helsingistä Tampereelle ja Turkuun?

- Alustaien arvioiden mukaan Suomi-rataa voitaisiin liikennöidä 2030-luvun alussa ja lentorataa mahdollisesti jo vähän aikaisemmin.
- Lännessä Espoon kaupunkirata voisi olla käytössä vuonna 2025 ja Turun yhteys 2030-luvun alussa.
- Lentorata tarkoittaa nopeaa yhteyttä Helsingin keskustan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä. Se on eri asia kuin Pisararata, joka on Helsingin maan alle suunniteltu rata.
 

Hankeyhtiömallia voidaan hyödyntää jatkossa myös Itäradan nopeuttamisessa. Itärataa selvittäneen ryhmän raportti julkaistaan 5.4.2019.

LVM tekee yhdessä Väyläviraston, Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) kanssa Pisararata-selvitystä. Sen tavoitteena on päivittää Pisararadan suunnitelmat vastaamaan sille asetettuja tavoitteita ja varmistaa ratahankkeen voimassaolevien suunnitelmien ajantasaisuus sekä niiden mahdolliset päivitystarpeet. Pisararata-selvitys julkaistaan myöhemmin huhtikuussa.
 

Lisätietoja:
yksikön johtaja Sanna Ruuskanen, p. 050 376 2377 (hankeyhtiöt)
osastopäällikkö Sabina Lindström, p. 040 527 6103 (Itärata ja Pisararata-selvitys)