Tieliikenteen ja rakennusten, meriliikenteen sekä lentoliikenteen päästökaupasta alustava sopu EU:ssa

EU:n neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät yhteisymmärrykseen päästökauppadirektiivistä sekä meriliikenteen päästöjen raportointia koskevasta MRV-asetuksesta ja sosiaalirahastosta kolmikantaneuvotteluissa 18.12.2022.

Direktiivissä tehostetaan EU:n nykyistä päästökauppaa, johon liitetään myös meriliikenne ja perustetaan uusi, erillinen tieliikenteen ja rakennusten päästökauppajärjestelmä. Lentoliikenteen päästökaupan tehostamisesta saavutettiin alustava sopu aiemmin joulukuussa.

- Olen tyytyväinen siihen, että EU:ssa päästiin sopuun päästökaupasta. Erityisen iloinen olen siitä, että talvimerenkulun erityispiirteet on huomioitu merenkulun päästökaupassa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

EU:n ilmastopaketti sisältää lukuisia lainsäädäntöaloitteita. Liikennettä koskevien ehdotusten osalta kolmikantaneuvottelut jatkuvat ensi vuoden puolella lento- ja meriliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä edistävistä asetuksista sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuria koskevasta asetuksesta. Henkilö- ja pakettiautojen CO2-päästörajoista saavutettiin alustava sopu jo lokakuussa 2022.

Tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökauppa alkaa vuonna 2027

Neuvotteluissa sovittiin myös täysin uudesta, erityisesti tieliikenteen ja rakennusten erillislämmitykseen kohdistuvasta päästökaupasta. Päästökauppa kattaa näillä toimialoilla käytettävien polttoaineiden hiilidioksidipäästöt. Sääntely kohdistuu polttoaineen jakelijoihin, eli käytännössä valmisteverovelvollisiin toimijoihin. Uuden päästökaupan mukainen päästöoikeuksien huutokauppa käynnistyy vuonna 2027. Poikkeuksellisen korkeiden energiahintojen tilanteessa järjestelmän käynnistämistä kuitenkin lykätään vuoteen 2028.

Järjestelmään sisältyy myös hintavakausmekanismi, joka vapauttaa markkinoille ylimääräisiä päästöoikeuksia hinnan noustessa hyvin nopeasti tai päästöoikeuden hinnan ylittäessä tietyn ajanjakson kuluessa 45 euroa tonnilta. Ylimääräisten päästöoikeuksien vapauttaminen hillitsee päästöoikeuden hinnan kasvua.

Neuvotteluissa sovittiin myös veropoikkeuksesta, jonka nojalla jäsenmaa voi jättää soveltamatta uutta päästökauppaa vuoden 2030 loppuun saakka. Ehtona poikkeuksen käytölle on, että jäsenmaassa on käytössä polttoaineeseen kohdistuva hiilidioksidivero, jonka taso ylittää päästöoikeuden keskimääräisen hintatason. Jäsenmaan on joka tapauksessa toimitettava maksuosuutensa ns. sosiaaliselle ilmastorahastolle, josta alustava sopu syntyi samassa yhteydessä päästökaupan kanssa. Sosiaalinen ilmastorahasto tullaan rahoittamaan ensisijaisesti uuden päästökaupan huutokauppatuloilla. Suomi on suhtautunut uuteen rahastoon erityisen kriittisesti.

Sekä rakennusten erillislämmityksen että tieliikenteen päästövähennystavoite tulee jatkossakin jäsenmaiden kansallisista tavoitteista osana EU:n taakanjakoasetuksen toimeenpanoa. Uuden päästökaupan arvioidaan edistävän taakanjakoasetuksen tavoitteiden saavuttamista kustannustehokkaasti.

Tieliikenne aiheuttaa viidenneksen kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

Meriliikenne liitetään päästökauppaan vuonna 2024

Meriliikenne sisällytetään nykyiseen päästökauppaan asteittain vuosina 2024-2026. Alustavan neuvottelutuloksen mukaan meriliikenteen päästökauppa käynnistyy vuoden 2024 päästöillä eli laivayhtiöt palauttavat päästöoikeuksia meriliikenteessä ensimmäistä kertaa vuoden 2025 puolella vuoden 2024 päästöille. Ensimmäisinä vuosina päästöoikeudet palautetaan osalle päästöistä: vuoden 2024 päästöistä 40 prosentille ja vuoden 2025 päästöistä 70 prosentille. Suomelle tärkeä neuvottelutavoite oli saada talvimerenkulku huomioitua päästökaupassa. Alustava sopu huomioi jäävahvistetut alukset vuoden 2030 loppuun.

Päästökaupan piiriin tulee vuonna 2024 matkustajien ja rahdin kaupallinen kuljetus aluksilla, joiden bruttovetoisuus on 5000 tai sitä suurempi. Myöhemmin mukaan tulevat myös offshore-alukset. Kasvihuonekaasupäästöistä mukana on aluksi hiilidioksidi, mutta päästökauppa laajenee vuonna 2026 kattamaan myös metaani- ja typpioksiduulipäästöt. Päästökauppa kattaa sata prosenttia EU:n sisäisillä matkoilla ja EU:n satamissa syntyvistä päästöistä ja 50 prosenttia päästöistä reiteillä kolmansiin maihin. Jäsenmaiden valittavissa on ottavatko ne käyttöön väliaikaisen poikkeuksen päästökaupasta matkustaja- ja ropax-liikenteelle saman maan alle 200 000 asukkaan saarille. 

Lentoliikenteen päästökaupan vaikuttavuutta lisätään

Lentoliikenne on ollut mukana EU:n päästökaupassa vuodesta 2012 lähtien. Joulukuun alussa käydyissä neuvotteluissa päästökauppaa pyrittiin tehostamaan niin, että se entistä paremmin vähentää lentoliikenteen päästöjä ja edistää EU:n päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Lisäksi päästökauppadirektiivin muutoksilla toimeenpannaan Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestö ICAO:ssa hyväksytty kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmä CORSIA.

Alustavan sovun mukaan EU:n päästökauppaa sovellettaisiin vuoden 2026 loppuun saakka Euroopan talousalueen eli Eta-alueen sisäisillä lennoilla nykyiseen tapaan. CORSIA:a puolestaan sovellettaisiin Eta-alueelta kolmansiin valtioihin suuntautuvilla lennoilla, jos lennon määränpäävaltio kuuluu järjestelmän piiriin. Päästökaupan mahdollisesta laajentamisesta päätettäisiin ICAO:n vuoden 2025 yleiskokouksen jälkeen tehtävän CORSIA:n vaikuttavuusarvioinnin pohjalta.

Lentoliikenteen päästöoikeuksien ilmaisjako on tarkoitus poistaa kolmivuotisen siirtymäajan kuluessa niin, että kaikki päästöoikeudet olisivat huutokaupan piirissä vuoden 2026 alusta lukien. Jatkossa lentoyhtiöillä olisi kuitenkin mahdollisuus saada rajatusti päästöoikeuksia ilmaiseksi, jos yhtiöt korvaavat fossiilista lentokerosiinia kalliimmalla uusiutuvalla lentopolttoaineella. Mekanismin tarkoituksena on lisätä uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöä ja edistää päästöjen vähentämistä kattamalla osan fossiilisen ja uusiutuvan lentopolttoaineen hintaerosta.

Mitä seuraavaksi?

Seuraavaksi saavutettua sopua päästökauppadirektiivistä, meriliikenteen MRV-asetuksesta ja lentoliikenteen päästökaupasta käsitellään jäsenmaiden pysyvien edustajien komiteassa (Coreper). Sen jälkeen neuvottelujen tulokset on tarkoitus hyväksyä ministerineuvoston kokouksessa. Myös parlamentin virallinen hyväksyntä tarvitaan. Direktiivit ja MRV-asetus astuvat voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun ne on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.

Lisätietoja:

Haastattelupyynnöt ja lisätietotiedustelut joululoma-aikana ministeriön viestinnän kautta [email protected]

Tieliikenteen ja rakennusten päästökauppa

yksikön johtaja Niko-Matti Ronikonmäki, p. 029 534 2129, [email protected], Twitter @ronikni

erityisasiantuntija Valtteri Härmälä, p. 0295 342 039, [email protected], Twitter @ValtteriHarmala

Meriliikenteen päästökauppa

yksikön johtaja Päivi Antikainen, p. 050 382 7101, [email protected], Twitter @PaiviAntikainen

neuvotteleva virkamies Niina Honkasalo, p. 050 302 8123, [email protected], Twitter @HonkasaloNiina

Lentoliikenteen päästökauppa

yksikön johtaja Päivi Antikainen, p. 050 382 7101, [email protected], Twitter @PaiviAntikainen

hallitusneuvos Janne Mänttäri, p. 040 069 3544, [email protected], Twitter @janne_manttari

* korjattu päivämäärä tiedotteen ensimmäisessä kappaleessa 21.12. klo 12.07