Taksisääntelyn epäkohtia ryhdytään korjaamaan

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja taksisääntelyssä havaittujen epäkohtien korjaamiseen liittyvistä ehdotuksista. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on parantaa taksitoiminnan turvallisuutta, harmaan talouden torjuntaa ja hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Lisäksi tavoitteena on parantaa viranomaisten mahdollisuuksia muodostaa tilannekuva taksipalvelujen saatavuudesta.

Hallituksen esitysluonnoksen lausuntoaika päättyy torstaina 9.7.2020.

Taksiliikenneluvan edellytykseksi yrittäjäkoulutus

Yrittäjäkoulutuksen ja -kokeen suorittamisesta tulisi taksiliikenneluvan edellytys. Taksiluvan 1.7.2018 jälkeen saaneiden taksiyrittäjien, jotka eivät ole suorittaneet aiemman lain mukaista yrittäjäkoulutusta, tulisi luvan säilyttämiseksi joko osallistua uuteen yrittäjäkoulutukseen tai vaihtoehtoisesti suorittaa hyväksytysti koulutuksen tietojen hallinnan osoittava yrittäjäkoe.

Taksiliikenneluvan hakijalla tulisi myös olla Y-tunnus jo ennen luvan myöntämistä eikä vasta toiminnan aloittamisvaiheessa. Niiden taksiliikenneluvanhaltijoiden, joilla ei ole Y-tunnusta, tulisi hankkia sellainen kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. Muutoksilla pyritään torjumaan harmaata taloutta.

Valvonnan sujuvoittamiseksi sekä taksiyrittäjän että kuljettajan tulisi esitysluonnoksen mukaan huolehtia siitä, että taksiliikenteessä ajoneuvossa on aina mukana taksiliikennelupa tai sen jäljennös. Kuljettajan tulisi huolehtia myös siitä, että luvan haltijan nimi ja yhteystiedot sekä kuljettajan nimi ovat matkustajan nähtävillä. Kuljettajalle voitaisiin määrätä näiden velvoitteiden rikkomisesta liikennevirhemaksu.

Taksiyritysten ja välityspalvelun tarjoajien olisi toimitettava tiedot palvelujensa tarjonnasta ja toteutuneesta kysynnästä viranomaisille aiempaa tarkemmin. Tällä parannettaisiin viranomaisten mahdollisuuksia muodostaa tilannekuva taksipalvelujen saatavuudesta.

Asiakkaalle helposti tunnistettava ja läpinäkyvä palvelu

Esitysluonnoksen mukaan kaikissa takseissa tulisi käyttää joko taksamittaria tai muuta laitetta tai järjestelmää. Taksamittaria täytyisi käyttää, kun kyydin hinta perustuu matkan pituuden ja ajan mittaamiseen ajon aikana. Muussa tapauksessa taksissa olisi käytettävä muuta laitetta tai järjestelmää, joka kerää ja säilyttää laissa erikseen määritellyt verovalvontaa varten tarvittavat vähimmäistiedot. Kaikista taksikyydeistä olisi velvollisuus kerätä samat vähimmäistiedot sähköisessä muodossa riippumatta tietojen keräämiseen käytettävästä laitteesta, matkan luonteesta tai sen maksutavasta. Muutosten tavoitteena on edistää asiakkaan mahdollisuuksia saada tietoa matkasta ja harmaan talouden torjuntaa.

Taksien tunnistettavuuden parantamiseksi taksivalaisin (taksikupu) olisi jatkossa pakollinen silloin, kun ajoneuvo on taksikäytössä.

Ehdotuksilla halutaan myös parantaa hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Kadulta tai taksitolpalta otettavissa kyydeissä olisi käytettävä tiettyä hinnoittelurakennetta ja esitettävä taksin ulkopuolella 10 km/15 min esimerkkimatkan hinta tai tarjottava matkaa kiinteällä hinnalla. Hinnoittelurakenteen sääntelyllä tuetaan taksimatkojen hintojen vertailtavuutta.

Esitysluonnoksessa esitetyt vaatimukset taksiyrittäjille tukevat harmaan talouden torjuntaa sekä parantavat kansalaisten mahdollisuuksia turvalliseen ja läpinäkyvään palveluun.

Kuljettajakoetta kehitetään, lakiin uusi erityisryhmien kuljettajakoulutus

Pakollista taksinkuljettajan koetta halutaan kehittää huomioimaan entistä paremmin erityisryhmien palveleminen. Kuljettajakokeessa lisättäisiin painotusta kysymyksiin, jotka arvioivat ammattitaitoa matkustajien avustamisessa ja turvallisuudesta huolehtimisessa, eri matkustajaryhmien erityistarpeiden huomioimisessa, asiakaspalvelutilanteissa sekä kuljetusten ja liikenteen turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden arvioimisessa. Lisäksi kokeessa todettuun vilppiin ehdotetaan hallinnollisia seuraamuksia.

Pakollisen kuljettajakokeen lisäksi kuljettajat voisivat osallistua uuteen vapaaehtoiseen koulutukseen, joka koskisi toimimista erityisryhmien kanssa. Vapaaehtoisen koulutuksen suorittamalla kuljettaja voisi osoittaa hankkineensa taksinkuljettajan perustietoja kattavammat valmiudet toimia erityisryhmien palvelutilanteissa. Erityisryhmien kuljettajakoulutusstandardin tarkoituksena olisi luoda yhtenäinen laissa määritelty koulutustaso, jota olisi mahdollista hyödyntää myös julkisten hankintojen kilpailutusten laatuvaatimuksissa.

Miksi sääntelyä muutetaan?

Korjaussarjan valmistelu on kirjattu hallitusohjelmaan. Uusi liikennepalvelulaki tuli voimaan 1.7.2018. Taksiliikenteessä tämä merkitsi alalle tulon helpottumista. Taksilupien kiintiöistä luovuttiin, eikä taksiyrittäjiltä vaadittu enää yrittäjäkoulutusta. Enimmäishinnoista luovuttiin ja hinnoittelusta tuli vapaata. Myös kuljettajille asetettavia vaatimuksia kevennettiin.

Taksiyrityksille laki antoi muun muassa mahdollisuuden päättää itse toimintansa laajuudesta, toiminta-alueesta ja -ajoista sekä hinnoista.

Sääntelyn vapauttaminen lisäsi uudenlaisten palvelujen tarjontaa, mikä oli yksi liikennepalvelulain tavoitteista. Samalla kuitenkin myös epävarmuus lisääntyi. Kuluttajien luottamus palvelun laatuun heikkeni ja taksipalvelujen hintojen hahmottamista ja vertailua pidettiin hankalana. Sääntelymuutoksilla pyritään palauttamaan luottamusta taksipalveluihin ja tehostamaan harmaan talouden torjuntaa.

Säädöshanke epäkohtien korjaamiseksi käynnistettiin 28.1.2020.

Mitä seuraavaksi?

Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyy torstaina 9.7.2020. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset netissä osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntokierroksen jälkeen esityksen valmistelu jatkuu virkamiestyönä.

Lisätietoja hankkeesta löytyy valtioneuvoston verkkopalvelusta www.valtioneuvosto.fi/hankkeet (säädösvalmistelu).

Lisätietoja:

hallitusneuvos Hanna Laurila, p. 0295 342 025

yksikön johtaja Elina Thorström, p. 0295 342 393