Suomesta globaali solmukohta ihmisten, tavaroiden ja datan liikenteelle

Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut tulevaisuuskatsauksensa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa 4. kesäkuuta.  LVM nostaa keskeisiksi seuraavalla hallituskaudella ratkaistaviksi asioiksi liikenneverkon rahoituksen, päästövähennysten toimeenpanon ja viestintäverkkojen kattavuuden.

- Liikenne ja viestintä luovat hyvinvointia, kestävää kasvua ja kilpailukykyä. Tarvitsemme tulevaisuuden liikenne- ja viestintäpolitiikalle entistä rohkeamman vision, jossa Suomi on globaali solmukohta ihmisten, tavaroiden ja datan liikenteelle. Sen saavuttaminen edellyttää useiden hallituskausien ylittävää kansallista sitoutumista, sanoo kansliapäällikkö Harri Pursiainen

Tulevaisuuskatsauksessa arvioidaan liikenteen ja viestinnän tulevaisuuden näkymiä ja toimenpiteitä neljän teeman kautta. Nämä ovat palvelut, tieto, ilmasto ja verkot.

Liikenne- ja viestintäverkot ovat alusta palveluille ja tiedon hyödyntämiselle ja niiden on oltava asiakkaiden palvelutarvetta vastaavassa kunnossa. Digitalisaatio ja automaatio edellyttävät hyviä väyliä, jotta uusia liikennepalveluja voidaan käyttää ja elinkeinoelämän kuljetukset sujuvat kustannustehokkaasti. Ilmastonmuutos kiihdyttää väyläverkon rapautumista entisestään ja edellyttää lisäksi merkittäviä päästövähennyksiä liikenteeltä.

Tulevaisuuden suurimmat haasteet ovat liikenne- ja viestintäverkoissa. Viestintäverkkojen kattavuudessa on ongelmia ja niukka liikenneverkon rahoitus rapauttaa väylien laatua. Tästä uhkaa tulla Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn este.

Liikenne- ja viestintäverkkoja on kehitettävä siten, että ne vastaavat tulevaisuuden muutoksiin liikenteen digitalisaatiossa, automaatiossa, kaupungistumisessa, päästövähennystavoitteissa sekä pohjoisten alueiden hyödyntämisessä.

- Panostukset liikenneverkkoon pitäisi nähdä kulujen sijaan investointina samalla tavalla kuin viestintäverkoissa. Pitkäjänteiset investoinnit palvelevat korkoineen hyvinvointia ja kilpailukykyä, sanoo kansliapäällikkö Pursiainen. 

Tavoitteena väyläverkon kunnostaminen ja päästöjen vähentäminen

Nykyisen väyläverkon kunnostaminen ja uusien koko Eurooppaa palvelevien väylien rakentaminen edellyttävät tulevaisuudessa merkittäviä lisäpanostuksia. LVM ja Liikennevirasto ovat selvittäneet, että elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kestävää kasvua tukevien liikennehankkeiden rahoitustarve on seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 60 miljardia euroa. Kun vuosittainen valtion budjetissa osoitettu liikenneinvestointien rahoitus on ollut keskimäärin noin 450 miljoonaa euroa, tulevaisuuden liikennehankkeiden toteuttaminen kestäisi nykyisillä kehyksillä yli 130 vuotta.

Väyläverkossa on lisäksi 2,5 miljardin euron suuruinen korjausvelka, jota on vähennettävä. Perusväylänpidon määrärahataso vaikuttaa suoraan korjausvelan määrään.

Liikenteeltä edellytetään erittäin suuria päästövähennyksiä. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoinen tavoitteemme on, että liikenne on hiilivapaa vuoteen 2045 mennessä.

- Tämä vaatii selkeän yhteisen vision ja kunnianhimoisen yli hallituskausien ulottuvan toimenpideohjelman. Konkreettisia uusia päästövähennyskeinoja tarvitaan heti, ei vasta 2030-luvulla, Pursiainen korostaa.

Mikä tulevaisuuskatsaus?

LVM:n tulevaisuuskatsaus on valmisteltu virkamiestyönä eikä katsauksessa esitettyjä näkemyksiä ole käsitelty poliittisesti. Katsauksen tavoitteena on tuottaa arvioita yhteiskunnan tilasta ja poliittista päätöksentekoa edellyttävistä asioista seuraavalla hallituskaudella. Samoja tavoitteita Suomi voi edistää myös EU-puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.

Tulevaisuuskatsauksissa ministeriöt kuvaavat Suomen keskeisimpiä kysymyksiä tulevina vuosina. Katsausten tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tulevien vaalien sekä hallitusneuvottelujen pohjaksi tietoa keskeisistä poliittista päätöksentekoa edellyttävistä ja muista yhteiskunnan tilaa koskevista kysymyksistä.

Tulevaisuuskatsaukset laadittiin nyt viidettä kertaa. Katsaukset on koottu edellisen kerran vuosina 2003, 2006, 2010 ja 2014. Valmisteluprosessia koordinoi ministeriöiden ennakointityöryhmä, johon kuuluvat kaikki ministeriöt.

Lisätietoja:

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen, p. 0295 34 2389
Strategiajohtaja Taina Pieski, p. 050 5351574