Suomessa ei toistaiseksi valita dronejen ilmatiloille yhteisen tietopalvelun mallia

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom julkaisi 27.5.2024 selvityksen dronemarkkinoiden kehityksestä ja tarpeesta U-space-ilmatilojen perustamiselle. Suomessa ei tällä hetkellä ole U-space-ilmatiloja. Liikenne- ja viestintäministeriö linjasi selvityksen perusteella, että Suomessa ei toistaiseksi valita U-space-ilmatiloille yhteisen tietopalvelun mallia.

U-space tarkoittaa ilmatilaa, jossa sekä miehittämättömät ilma-alukset eli dronet että miehitetyt lentokoneet voisivat lentää entistä turvallisemmin. Vuoden 2023 helmikuussa voimaan tulleen sääntelyn mukaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voi perustaa U-space-ilmatilan.

U-space-ilmatilat tulisivat kyseeseen silloin, kun jollakin alueella olisi tarvetta suurille määrille droneoperaatioita tai jos miehittämättömän ja miehitetyn ilmailun yhteensovittaminen olisi alueella muutoin haastavaa. Jos U-space-ilmatiloja perustettaisiin, vaatisivat ne myös yhteisen tietopalvelun (Common Information Service, CIS). Tietopalvelun voisi toteuttaa joko keskitetysti yksinoikeusmallilla tai hajautetusti.

Paras malli yhteisen tietopalvelun järjestämiseen riippuu siitä, millaisiin paikkoihin ja tarkoituksiin U-space-ilmatiloja perustettaisiin. Koska Suomessa ei nähdä tarvetta U-space-ilmatiloille lähitulevaisuudessa, valintaa yhteisen tietopalvelun tarjoamisen mallista ei toistaiseksi tehdä. Ministeriö seuraa dronemarkkinan kehitystä.

Droneliiketoimintaa voi kehittää nykyisillä ilmatilarakenteilla

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom käynnisti vuonna 2023 liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta selvityksen, jossa tarkastellaan dronemarkkinan tulevaisuuden näkymiä ja arvioidaan tarvetta U-space-ilmatiloille ja CIS-mallille.

Selvityksen mukaan Suomessa ei ole lähitulevaisuudessa juuri tarvetta U-space-ilmatiloille. Suomalainen dronemarkkina on verrattain pieni, alan sääntely kehittyy edelleen ja toiminnan aloituskustannukset ovat melko suuret. Alan kehittymiseen liittyy paljon epävarmuuksia teknologian ja liiketoiminnan kannattavuuden osalta. Droneliiketoimintaa on jo nyt mahdollista kokeilla ja kehittää olemassa olevilla ilmatilarakenteilla.

Selvityksen mukaan lähitulevaisuudessa kokemuksia U-space-ilmatiloista voisi kerätä hahmottelemalla käyttötapauksia ja hyödyntämällä jo olemassa olevia ilmatilaratkaisuja. Euroopan unionin muissa jäsenmaissa ei myöskään ole perustettu U-space-ilmatiloja, joten kokemuksia parhaista toimintatavoista ei juuri ole.

Tulevaisuudessa sopiva yhteisen tietopalvelun malli riippuu dronemarkkinan kehityksestä

Paras toteutustapa U-spacen yhteiselle tietopalvelulle riippuu siitä, kuinka laajasti ja millaisissa ympäristöissä U-space-ilmatiloja toteutetaan Suomessa. Jos yhteinen tietopalvelu toteutetaan keskitetysti, yhteisen tietopalvelun tarjoaja toimii yksinoikeudella yhdessä tai useammassa U-space-ilmatilassa. Jos palvelu toteutetaan hajautetusti, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vastuulla on asettaa tiedot saataville. Traficom voisi myös ostaa palvelun ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. 

Selvityksen mukaan hajautettu CIS-malli soveltuisi tilanteeseen, jossa U-space-ilmatiloja on vain muutamia tai ne sijoittuvat valvomattomaan ilmatilaan. Keskitettyä CIS-mallia voisi puoltaa tilanne, jossa merkittävä osa Suomen lentotiedotusalueesta katetaan U-space-ilmatiloilla ja ensimmäiset tarpeet U-space-ilmatiloille sijoittuisivat valvottuun ilmatilaan. 

Lyhyellä aikavälillä U-space-ilmatiloja voisi myös pilotoida hyödyntämällä kevyempää versiota hajautetusta CIS-mallista. Näin voitaisi kerätä tietoa ilmailumuotojen turvallisesta yhteensovittamisesta ja liiketoiminnan kannattavuudesta.

Mitä seuraavaksi?

Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa dronemarkkinan kehitystä. Yhteisen tietopalvelun malli voidaan valita myöhemmin, jos U-space-ilmatilojen perustamiselle arvioidaan olevan tarvetta.

Lisätietoja:

hallitusneuvos Iida Huhtanen, p. 0295 342 613, [email protected]