Sähköisen viestinnän lainsäädäntö uudistuu

Hallitus esittää sähköisen viestinnän palvelulain uudistamista. Muutosten tavoitteena on muun muassa parantaa kuluttajien asemaa, edistää viestintäverkkoinvestointeja ja viestintäpalveluiden saatavuutta sekä varmistaa entistä paremmin verkkojen turvallisuus. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle torstaina 11. kesäkuuta 2020.

Uudistuksella pannaan täytäntöön uudistetun EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin (ns. AVMS-direktiivi) ja eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön (ns. teledirektiivi) tuomat vaatimukset. Samalla esitetään tietyiltä osin myös kansallisen sähköisen viestinnän sääntelyn muuttamista. Lakiesityksellä pantaisiin täytäntöön myös EU:n 5G-verkkojen turvallisuuteen liittyvän yhteisen keinovalikoiman toimenpiteet viestintäverkon kriittisten osien suojaamisesta.

- Suomi on viestintäpolitiikan edelläkävijä. Verkkomme ovat maailman kehittyneimmät ja viestintä niissä edullista. Sähköinen viestintä kehittyy jatkuvasti ja nopeasti, ja koronakriisi on lisännyt vauhtia entisestään. Siksi on tärkeää, että lainsäädäntö pysyy kehityksessä mukana. Toimivien ja turvallisten verkkojen tarve kasvaa, ja niitä käyttävien kuluttajien asema on turvattava niin sisältöjen kuin tekniikankin osalta, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka toteaa.

Kuluttajien turvaa ja palveluja parannetaan

Matkaviestinverkon määräaikaisten puhelinliittymäsopimusten enimmäiskesto esitetään lyhennettäväksi nykyisestä 24 kuukaudesta 12 kuukauteen. Sopimusajan lyhentäminen helpottaisi kuluttajien mahdollisuuksia vaihtaa matkaviestinverkon tarjoajaa. Lisäksi teleyritys velvoitettaisiin tarjoamaan kuluttajalle helppokäyttöinen ja maksuton mahdollisuus matkaviestinverkon määräaikaisen puhelinliittymän päättymispäivämäärän tarkistamiseen.

Hallitus esittää yleispalvelulaajakaistan vähimmäisnopeuden nostoa viiteen megabittiin sekunnissa. Tällä hetkellä yleispalveluyritykseksi nimetyn teleyrityksen on tarjottava jokaiseen vakinaiseen asuinpaikkaan kohtuuhintainen ja laadukas yhteys, jonka nopeus on vähintään kaksi megabittiä sekunnissa. Yleispalvelu olisi aiempaan tapaan viimesijainen turvaverkko ja peruspalvelujen saatavuuden takaaja, mikäli saatavissa ei ole markkinaehtoisia ratkaisuja. Yleispalvelu koskisi kuluttajia ja mikroyrityksiä. Yleispalvelun tasoa koskeva muutos tehtäisiin asetusmuutoksella lain hyväksymisen jälkeen.

Lakiesityksen mukaan televisiotoimijoiden ääni- ja tekstitysvelvoitteet laajenisivat koskemaan osittain myös tilausohjelmapalvelujen tarjoajia. Lisäksi ääni- ja tekstitysvelvollisille toimijoille asetettaisiin tekstityksen laatuun liittyvä velvoite, joka edellyttää, että suomen- ja ruotsinkielisten ohjelmien tekstityksen on oltava käyttäjälle riittävän selkeää ja ymmärrettävää.

Audiovisuaalisten palveluiden sääntely, muun muassa lasten suojeluun liittyen, koskisi jatkossa osin myös videonjakoalustoja. Ehdotuksella joustavoitettaisiin mainonnan sääntelyä perinteisissä televisiolähetyksissä. Lisäksi tilausohjelmapalvelun tarjoajille asetettaisiin uusia velvoitteita eurooppalaisten teosten edistämiseksi ja näkyvyyden varmistamiseksi.

Valtakunnallisiin tilaajanumeroihin (yritysnumerot) soittaminen saisi jatkossa maksaa vain matkapuhelin- tai paikallispuhelinmaksun verran. Tilaajanumeroista ei siis voisi veloittaa tätä korkeampia hintoja. Esimerkiksi osa yritysten asiointinumeroista ja valtionhallinnon puhelinnumeroista on tällaisia tilaajanumeroita. Muutos tulisi voimaan joulukuussa 2022.

Teleyritysten tulisi jatkossa ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle vanhojen verkkojensa, kuten kupariyhteyksien, käytöstä poistamisesta tai korvaamisesta kuusi kuukautta ennen suunniteltua toimenpidettä. Virasto voisi tarvittaessa velvoittaa huomattavan markkinavoiman yrityksen rakentamaan uuden korvaavan verkon alueelle.

Viestintäverkkojen rakentamista edistetään

Laissa säädettäisiin myös eräisiin taajuusalueisiin sovellettavista uusista verkkotoimilupaprosesseista. Lakiin lisättäisiin mahdollisuus jatkaa myönnettyjen verkkotoimilupien voimassaoloa. Lisäksi laissa säädettäisiin mahdollisuudesta uusia verkkotoimilupa ilman avointa hakumenettelyä samalle toimiluvanhaltijalle, jonka verkkotoimiluvan voimassaolo on päättymässä. Esitys turvaisi verkkoihin jo tehtyjä investointeja.

Uudistuksessa esitetään, että rajatulla alueella toimivassa matkaviestinverkossa voisi harjoittaa vähäistä teletoimintaa valtioneuvoston myöntämän verkkotoimiluvan sijasta Liikenne- ja viestintäviraston myöntämän radioluvan nojalla. Tällaista palvelua voisi tarjota esimerkiksi satamassa, tehdasalueella tai rajatulla asuinalueella kuten kaupunginosassa.

Hallitus esittää helpotuksia 5G-tukiasemien rakentamiseen. Pienalueen 5G-tukiaseman sijoittamiseen tai käyttöönottoon ei tarvittaisi viranomaisen myöntämää hallinnollista lupaa, elleivät arkkitehtuuriltaan, historialtaan tai luonnoltaan arvokkaiden rakennusten tai alueiden suojeluun, taikka yleiseen turvallisuuteen liittyvät syyt sitä edellytä.

Turvallisempia verkkoja ja sisältöjä

Lakiesityksen mukaan tietoa välittävä teleyritys voitaisiin velvoittaa poistamaan laitonta sisältöä sellaisissa tapauksissa, kun tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajaa, kuten sisällön latauspalvelua, ei tavoitettaisi. Tällä ehkäistäisiin muun muassa lapsiin kohdistuvia rikoksia. Nykyisen sääntelyn mukaan laitonta sisältöä ei käytännössä ole ollut mahdollista poistaa, jos palvelun tarjoaja on tuntematon tai sijaitsee ulkomailla.

Lakiesityksellä pantaisiin täytäntöön EU:n 5G-verkkojen turvallisuuteen liittyvän yhteisen keinovalikoiman toimenpiteet, jotka koskevat viestintäverkon kriittisten osien suojaamista. Viestintäverkossa olisi kiellettyä käyttää sellaista viestintäverkkolaitetta, jonka käyttäminen voisi vaarantaa kansallista turvallisuutta. Sääntelyä sovellettaisiin myös tiettyihin yleisiin viestintäverkkoihin liitettyihin erillisverkkoihin.

Viestintäverkkojen turvallisuutta seuraamaan perustettaisiin uusi verkkoturvallisuuden neuvottelukunta. Neuvottelukunnassa olisivat edustettuna keskeiset viranomaiset eri hallinnonaloilta sekä teletoimiala. Neuvottelukunta käsittelisi laaja-alaisesti viestintäverkkojen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ja antaisi tarvittaessa suosituksia verkkoturvallisuuden parantamiseksi.

Nykyisten vaaratiedotuskanavien rinnalle esitetään sovellusperustaista vaaratiedottamista. Vaaratiedotteet välitettäisiin jatkossa radion ja television ohella Hätäkeskuslaitoksen tarjoamaan sovellukseen, kuten 112Suomi -sovellukseen. Tämä parantaisi kohdennetun tiedon saantia hätä- ja poikkeustilanteissa.

Lisäksi esitetään, että uusiin autoihin asennettavien radiovastaanotinten tulisi vastaanottaa ja toistaa FM- ja DAB-lähetyksiä.

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).

Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Esityksen on tarkoitus tulla voimaan 21.12.2020.

Lisätietoja:

viestintäneuvos Emil Asp, p. 040 509 9757, Twitter: @_toutain

yksikön johtaja Sini Wirén, p. 040 507 0916, Twitter: @WirenSini

ylijohtaja Laura Vilkkonen, p. 040 5000817, Twitter: @vilkkonen (5G)

viestintäneuvos Kaisa Laitinen, p. 040 772 7643, Twitter: @kaisa_laitinen (taajuudet ja verkkotoimiluvat)

neuvotteleva virkamies Katariina Vuorela, p. 050 400 6730, Twitter: @vuorelakata (viestintämarkkinat)