Raportti: Suomessa kansalaisille ja yrityksille tarjottavat digitaaliset julkiset palvelut ovat edelleen EU:n kärkitasoa

liikenne- ja viestintäministeriöopetus- ja kulttuuriministeriötyö- ja elinkeinoministeriövaltiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 2.7.2024 15.47
Tiedote
Henkilö kannettavan tietokoneen ääressä. (Kuva: Mika Pakarinen, Keksi/LVM)

Euroopan komissio on julkaissut vuosittaisen digitaalisen vuosikymmenen tilaa koskevan raporttinsa, jossa se arvioi jäsenmaiden edistymistä digitalisaation hyödyntämisessä ja antaa toimintasuosituksia. Suomen vahvuuksina raportissa on mainittu erityisesti kattavat digitaaliset perustaidot ja yritysten digitalisaatio.

Suomella on raportin mukaan erinomaiset lähtökohdat digitaalisen siirtymän edistämisessä, sillä yhteiskunnallinen luottamus ja kansalaisten digitaidot ovat Suomen selkeitä vahvuusalueita. Suomalaisista 82 prosentilla on digitaaliset perustaidot EU:n keskitason ollessa vain 55,6 %. Toimia ICT-alan osaajien saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan kuitenkin myös jatkossa.

Komission mukaan Suomi tuo erittäin vahvan panoksen EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteisiin, joilla edistetään kilpailukykyä, resilienssiä, suvereniteettia, eurooppalaisia arvoja ja ilmastotoimia. 

Maaraportin mukaan Suomi kehittyi vuonna 2023 merkittävästi kiinteiden yhden gigabitin laajakaistayhteyksien käyttöönotossa, vaikka verkkojen kattavuus koko maan alueella tunnistettiinkin haasteeksi.

Raportissa todetaan, että kansalaisille ja yrityksille tarjottavat digitaaliset julkiset palvelut ovat Suomessa edelleen EU:n kärkitasoa. Digitaalisia terveyspalveluja tulisi kuitenkin kehittää ja varmistaa, että pääsy kaikkiin digitaalisiin julkisiin palveluihin pysyy mahdollisimman korkealla tasolla.

Suomen digikompassin tavoitteet linjassa EU-tavoitteiden kanssa

EU:n digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmassa velvoitetaan kaikki jäsenvaltiot laatimaan omat kansalliset etenemissuunnitelmansa digitalisaation edistämiseksi ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt julkaistu maaraportti perustuu komission analyysiin ja Suomen joulukuussa raportoimaan etenemissuunnitelmaan. Suomen etenemissuunnitelma perustuu kansalliseen digikompassiin, joka on myös toimitettu komissiolle.

Komission raportissa huomioidaan Suomen kansallisen digikompassin korkea kunnianhimon taso ja merkittävät panostukset digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Maaraportissa korostetaan, että kaikki Suomen tavoitteet ovat linjassa EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kanssa.

Digikompassi on työkalu, joka ohjaa Suomen digitalisaatiokehitystä. Tarkoituksena on, että digitalisaatio helpottaisi ihmisten elämää ja yritysten toimintaa. Digikompassiin on koottu tavoitteet koko yhteiskunnan digitalisaation edistämiseksi neljällä osa-alueella: osaaminen, julkisen sektorin digitalisaatio, yritysten digitalisaatio sekä digitaalinen infrastruktuuri. Suomen digikompassi toteuttaa EU:n digitaalisessa kompassissa asetettuja tavoitteita, mutta siihen on koottu myös kansallisia, EU:n kompassia täydentäviä tavoitteita ja teemoja.

Digitaalisen identiteetin lompakkoa edistetään Suomessa EU:n tavoitteiden mukaisesti

Digitaalisen vuosikymmenen raportissa komissio kannustaa jäsenmaita priorisoimaan eurooppalaisen digitaalisen identiteettilompakon kehitystyötä ja kehittämään lompakkoa niin käyttäjien kuin yksityisen ja julkisen sektorin palveluntarjoajien näkökulmasta. 

Suomessa kansallisen lompakkoratkaisun kehittäminen on käynnistynyt valtiovarainministeriön keväällä 2024 asettaman hankkeen ohjaamana. Lisäksi Suomi on aktiivisesti mukana pilotoimassa useita lompakon käyttötapauksia EU:n yhteisissä rajat ylittävissä lompakkopiloteissa. Jäsenmaiden tulee tarjota asetuksen velvoitteet täyttävä digitaalinen lompakko vuoden 2026 aikana.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Merita Erkkilä, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 342 136, [email protected]
yksikön päällikkö, tietohallintoneuvos, Katja Väänänen, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 245, [email protected]
johtaja Jonna Korhonen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 008, [email protected]
erityisasiantuntija Lasse Laitinen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 047 162, [email protected]