Mittaristo esteettömälle tietoyhteiskunnalle
Palvelujen esteettömyys on jatkossa hyvän elämän lisäksi taloudellinen kysymys, todetaan esteettömän tietoyhteiskunnan seurantaa pohtineen työryhmän raportissa. Työryhmä löysi 25 tunnuslukua, joilla esteettömyyttä ja sen kehitystä voi seurata.
Palvelujen esteettömyydellä on huomattava merkitys kansalaisten arjessa, mutta myös kovina kansantalouden numeroina. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan Suomessa on vuonna 2030 yli 65-vuotiaita jopa neljäsosa väestöstä. Kun mukaan lasketaan eri tavalla toimintarajoitteiset henkilöt, on kokonaismäärä varsin suuri.
Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi vuonna 2005 ensimmäisen toimenpideohjelman tietoyhteiskunnan esteettömyyden parantamiseksi kaikkien kansalaisten osalta. Työ on jatkunut tauotta. Nykyinen vuonna 2012 aloitettu esteettömän tietoyhteiskunnan seurantaohjelma päättyy vuonna 2015.
Ohjelman myötä perustettiin vuonna 2012 esteettömien viestintäpalveluiden seurantaryhmä ja sille alatyöryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää esteetöntä tietoyhteiskuntaa kuvaavia tunnuslukuja.
Työryhmä ehdottaa, että esteettömän tietoyhteiskunnan kehittymistä seurattaisiin vuosittain julkaistavan konkreettisen mittariston avulla. Työryhmä päätyi ehdottamaan 25 tunnuslukua, jotka on helppo kerätä ja joita seuraamalla voidaan muodostaa riittävän monipuolinen käsitys esteettömyyden kehittymisestä ja parannuskohteista.
Työryhmä kuitenkin toteaa, että esitys esteettömyyden tunnusluvuiksi ei ole valmis. Tarkoituksena on, että tunnusluvut olisivat vertailukelpoisia kansainvälisten tutkimusten kanssa.
Esteettömyys on työryhmän näkemyksen mukaan alue, johon on jatkossa kiinnitettävä huomiota sekä EU:n että kansallisen lainsäädännön osalta. Nyt laadittu selvitys toimii hyvänä pohjana jatkotyölle.
