Maailman Postiliiton kongressissa päätettiin isojen kirjelähetysten päätemaksuista

Maailman Postiliiton välikongressi hyväksyi ehdotuksen isokokoisten ja tavaraa sisältävien kirjeiden päätemaksuille. Päätöksellä otettiin askeleita Suomen kannalta hyvään suuntaan, vaikka ehdotus ei ollut täysin Suomen tavoitteen mukainen.

Välikongressin järjestämisen taustalla oli Yhdysvaltojen syksyllä 2018 esittämä uhkaus erota liitosta, mikäli päätemaksujärjestelmää ei saada reilummaksi kaikille liiton jäsenmaille lokakuuhun 2019 mennessä. Länsimaihin suuntautuvan verkkokaupan merkittävä kasvu on aiheuttanut tappioita kansallisille postijärjestelmille ja epäoikeudenmukaiseksi koettua järjestelmää haluttiin muuttaa.

Asian ratkaisuvaihtoehdoista käytiin kongressissa perusteellinen keskustelu ja erinäisten vaiheiden jälkeen kokous hyväksyi kompromissin, missä jäsenmaat saavat itse määrittää päätemaksut isokokoisille ja tavaraa sisältäville kirjeille vuodesta 2021 lähtien. Päätemaksut saavat olla 70 prosenttia kotimaan hinnoista, ja hintoja saa korottaa liiton sopimuksissa määriteltyjen prosenttien verran vuosien 2021-2025 aikana.

Suomen toiveissa oli, että jäsenmaat olisivat saaneet määrittää päätemaksut jo vuodesta 2020 lähtien. Tätä tavoitetta ei siis saavutettu, mutta päätemaksujärjestelmän uudistamisen osalta otettiin askeleita Suomen kannalta hyvään suuntaan. Lisäksi kompromissiehdotus varmisti liiton pysymisen yhtenäisenä, mikä osaltaan varmistaa liiton kestävän toiminnan myös tulevaisuudessa.

Liikenne- ja viestintäministeriön johtamaan Suomen delegaatioon osallistui edustajia Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista sekä Posti Oy:stä ja Ahvenanmaan postista (Ålands Post).

Maailman Postiliiton yleissopimuksen nojalla annetulla päätemaksulla tarkoitetaan korvausta, jonka lähettävän maan postipalvelujen tarjoaja maksaa kohdemaan palvelujentarjoajalle. Korvauksella katetaan kirjepostilähetysten vastaanotosta ja eteenpäin välittämisestä syntyviä kustannuksia.

YK:n alaisen Maailman postiliiton (Universal Postal Union, UPU) korkein päättävä elin on kongressi, joka kokoontuu joka neljäs vuosi. Nyt pidettävä välikongressi oli liiton historian kolmas. Välikongressi järjestetään, jos vähintään kaksikolmasosaa liiton 192:sta jäsenmaasta pyytää tai hyväksyy välikongressin järjestämisen. Geneven välikongressin järjestämisestä äänestettiin jäsenmaiden kesken keväällä 2019. Suomi puolsi välikongressin järjestämistä.

 Lisätietoja:

yksikön johtaja Sini Wirén, p. 040 507 0916