Liikenne- ja viestintäministeriö on jättänyt puolustusministeriön tiedonhankintalakityöryhmän mietintöön eriävän mielipiteen. Ministeriö ei voi yhtyä mietinnön näkemyksiin kokonaisuudessaan, eikä kaikkiin siinä esitettyihin jatkotoimenpiteisiin. Osa ehdotetuista toimenpiteistä polkee kansalaisten perusoikeuksia ja voi heikentää yritysten liiketoimintamahdollisuuksia.
Ministeriö on työryhmän kanssa samaa mieltä tiedustelun tarpeellisuudesta. Oleellista on, että toiminnan on oltava perusteltua ja kohdennettua. Esimerkki tällaisesta on mietinnössä esitetty tietojärjestelmätiedustelu, joka suoritettaisiin vain tietojärjestelmissä, jotka sijaitsevat Suomen ulkopuolella.
Ministeriö ei kannata, että tiedustelua tehtäisiin verkkovalvonnalla, sillä sen avulla ei pystytä erottamaan kotimaista tietoliikennettä ulkomaisesta. Verkkovalvonta ei myöskään välttämättä tuota haluttua tietoa salaustekniikoiden kehittymisen ja käytön lisääntymisen johdosta.
- Työryhmän esittämä verkkovalvonta on keinona tehoton ja ylimitoitettu. Käytännössä verkkovalvonta on kohdistumatonta massavalvontaa, jossa kansalaisten viestinnän luottamuksellisuus ja tietoturva, yksityisyyden suoja ja mahdollisesti taloudelliset toimintaedellytykset heikkenevät, opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru tiivistää.
Ministeriön näkemyksen mukaan työryhmän mietinnössä ei ole annettu riittäviä perusteluita verkkovalvonnan tarpeelle eikä mietinnössä ole myöskään esitetty vaihtoehtoisia toimintatapoja.
- Eriävällä mielipiteellä haluamme avata kunnollisen keskustelun verkkovalvonnan tarpeesta ja vaikutuksista. Erityisen painavat syyt julkiselle keskustelulle on silloin, kun ehdotetut toimenpiteet koskevat kansalaisten perusoikeuksia ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä, ministeri painottaa eriävän mielipiteen taustaksi.
Lisätietoja:
viestintäneuvos, yksikön päällikkö Päivi Antikainen, p. 0295 34 2101
erityisavustaja Antton Rönnholm, p. 0295 34 2676
