LVM 120 vuotta - Teleyhteyksistä tuli välttämätön osa arkea

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 17.10.2012 14.20
Uutinen

Puhelin- ja tietoverkot ovat kehittyneet hurjasti, ja ilman kunnon yhteyksiä arkielämästä ei meinaa enää tulla mitään. Murroksessa LVM:n tehtävänä on ollut varmistaa, että kaikki suomalaiset saavat tarvittavat peruspalvelut. Viestintäneuvos Rainer Salosen mukaan myös tietoturva on noussut keskeiseksi kysymykseksi.

- Telealan sääntelyssä lähtökohtana on palveluiden käyttäjien etu, ja mahdollisuuksien mukaan myös alan yritysten edut otetaan huomioon. Yritykset ovat tärkeitä, koska ne luovat ja tuottavat telepalvelut, Salonen sanoo.
Hyvien puhelin- ja tietoliikenneyhteyksien yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut valtavasti 1990-luvulta alkaen. Salosen mukaan perusviestintäpalvelut ovat nykyään samanlaisia yleispalveluita kuin vesi, sähkö ja tiestö.
Tilanne on siinä mielessä haastava, että suuret teleyhtiöt ovat pörssiyrityksiä, joiden on tuotettava voittoa omistajilleen. Yritykset miettivät liiketoimintaansa ja investointejaan tarkasti, ja harvaan asutut maakunnat eivät ole yritysten näkökulmasta houkuttelevia kohteita. Televerkkojen rakentaminen ja ylläpito on kallista, oli käyttäjiä sitten kymmenen tai kymmenen tuhatta.
- Meillä oli pitkään periaatteena, että valtio ei osallistu verkkojen kustannuksiin. Siihen tuli merkittävä muutos muutama vuosi sitten, kun ensimmäisen kerran valtio päätti rahallisesti tukea perusviestintäpalveluiden rakentamista. Syynä oli se, että maakuntiin ei kilpailun kautta saatu samoja peruspalveluita kuin kaupunkeihin, Salonen sanoo.

Kilpailu puristaa hinnat alas

Hyvien tietoliikenne- ja puhelinyhteyksien turvaaminen harvaan asutuilla seuduilla on Salosen mukaan tulevaisuuden iso haaste, jossa talouskysymykset korostuvat. Lisäksi Suomessa on joukko iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät käytä tietokonetta ja internetin kautta tarjolla olevia palveluita. Palvelujen saaminen pitää turvata heille jollain muulla tavalla.
Yleisesti ottaen markkinataloudellinen kilpailu on tuonut kattavat ja hinnaltaan edulliset telepalvelut suomalaisten ulottuville. Markkinat avattiin Suomessa kilpailulle 1990-luvun puolivälissä. Siihen asti telealalla oli ollut paljon paikallisia puhelinyhtiöitä, joilla oli alueellinen monopoli omalla seudullaan. Muualla Euroopassa telepalvelut hoiti yleensä valtiollinen monopoli.
- Telealan kilpailu on ollut erittäin kovaa, mikä näkyy kuluttajahinnoissa. Mobiilipalvelut ovat Suomessa edullisia vaikka pieni väestö ja pitkät etäisyydet eivät lähtökohtaisesti luo hyviä edellytyksiä edullisille hinnoille, Salonen huomauttaa.
- Esimerkiksi kännykkäpuheluiden hinnat ovat olleet Suomessa huomattavasti pienempiä kuin Saksassa, vaikka saksalaisia on moninkertainen määrä lähes Suomen kokoisella alueella.

Sääntely muuttuu ajan myötä

Uusien viestintätapojen ja -välineiden myötä on noussut uusia sääntelyä vaativia kysymyksiä. Salonen nostaa tietoturvan parin viime vuosikymmenen yhdeksi keskeiseksi teemaksi. Tietoturvakysymyksiä alettiin toden teolla miettiä ministeriössä noin 15 vuotta sitten kännyköiden ja sähköpostin suosion kasvaessa. Käytännön esimerkkinä voi olla kysymys, saako kuolleen ihmisen sähköposteja lukea joku muu ja mahdollisesti millä perusteilla.
- Sääntelyn vähentäminen on ollut hallinnon tavoitteena, mutta aina kun tulee uusia asioita ja ilmiöitä, niitä varten pitää laatia laki. Eli kun joitakin vanhoja pykäliä poistuu, uusia tulee tilalle, Salonen sanoo.
- Nyt on parhaillaan menossa laaja telealaa koskeva lainsäädäntöprosessi, jossa eri lakeja yhdistetään. Se vähentää pykälien määrää.


Tietolaatikko: Kännykät löivät nopeasti läpi

- Matkapuhelinten tultua markkinoille suomalaiset siirtyivät nopeasti mobiilipalveluiden käyttäjiksi. Kännyköiden käyttäjien suhteellisessa määrässä Suomi oli pitkään Euroopan ykkönen.
- Taustalla vaikutti se, että telemarkkinoiden avaamisessa Suomi oli edelläkävijä. 1990-luvulla muista maista käytiin Suomessa katsomassa mallia siitä, miten markkinoiden sääntely oli käytännössä järjestetty. Nokian nousu ja menestys lisäsivät kiinnostusta Suomea kohtaan.
- Yksi syy Suomen telemarkkinoiden nopeaan kehitykseen on ollut alan yritysten ja valtionhallinnon tiivis vuoropuhelu. Ajankohtaisista kysymyksistä ja tulevista hankkeista on keskusteltu yhdessä, mikä on auttanut tulevaisuuden toiminnan suunnittelussa.


Tekstin on kirjoittanut toimittaja Hasse Härkönen.