Liikenteestä hiiletöntä vuoteen 2045 – polkuja päästöttömään tulevaisuuteen

Liikenne- ja viestintäministeriön liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä on koonnut kolme vaihtoehtoista skenaariota liikenteen päästöjen poistamiseksi. Yhtä yksinkertaista ja helppoa tietä siihen ei ole, todetaan työryhmän väliraportissa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on eräs keskeisimmistä ihmiskunnan haasteista nyt ja lähitulevaisuudessa. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistaminen on merkittävä osa ratkaisua, sillä esimerkiksi Suomessa liikenne muodostaa noin viidenneksen näistä päästöistä. Valtioneuvoston keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa esitetyn tavoitteen mukaan Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.

- Suuria päästövähennyksiä aikaansaavat toimet on välttämätöntä käynnistää juuri nyt, jos aiomme torjua ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiset katastrofaaliset seuraukset yhteiskunnallemme. Meidän on oltava valmiita tekemään vaikeiltakin tuntuvia ratkaisuja, työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Juhapekka Ristola toteaa.

Ilmastopolitiikan työryhmän palvelu-, bio- ja tekno-skenaarioiden tarkoituksena on tuoda esille eri tekijöiden vaikutuksia liikenteen päästöjen määrään sekä eri polkuihin liittyviä erilaisia toimenpidekokonaisuuksia. Skenaariot toimivat ajattelun apuvälineinä eikä työryhmä ehdota niiden toteuttamista sellaisenaan.

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti julkaistiin 14.9.2018. Varsinainen toteuttamiskelpoinen toimenpideohjelmaehdotus ja ehdotuksen vaikutusarvioinnit esitellään loppuraportissa joulukuussa 2018. Työryhmässä on edustus muun muassa keskeisistä ministeriöistä ja yliopistoista sekä yritysten edustajia.

Skenaarioiden kautta toimenpiteiden valintaan

Työryhmä on luonut kolme toisistaan selvästi erottuvaa skenaariota, muutospolkua, jotka tuovat esille eri tekijöiden vaikutuksen päästöjen määrään. Skenaarioissa esitetään myös, millaisia keinoja tavoitteiden saavuttaminen vaatisi. Vaihtoehdot esitellään ääriskenaarioina.

Muutospolut eivät vielä ole ehdotus toteutettavista toimenpiteistä, vaan listaus toimista, joilla eri tulevaisuuskuviin päästäisiin. Ajatuksena on, että näiden toimenpiteiden joukosta viisaasti valitsemalla voidaan vähentää ja lopulta kokonaan poistaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt. 

Bio-polussa päästöjä vähennetään luopumalla fossiilisista polttoaineista ja ottamalla käyttöön uusiutuvia tai entistä vähäpäästöisempiä polttoaineita. Bio-polussa ongelmaksi muodostuu kestävällä tavalla tuotettujen biopolttoaineiden saatavuus ja hinta sekä vaikutukset hiilinieluihin. Liikennesektorilla tarvetta biopolttoaineisiin siirtymiseen on tieliikenteen lisäksi lentoliikenteessä ja vesiliikenteessä, mikä kasvattaa kysyntää.

Tekno-polussa päästöjä vähennetään pääosin hyödyntämällä liikennevälineiden teknologista kehitystä mm. siirtymällä sähköautoihin. Tekno-polussa haasteena on koko autokannan ja muiden liikennevälineiden uusiminen päästövähennysten kannalta tarpeeksi nopeasti. Tilanne on samankaltainen tai vielä haastavampi vesi- ja lentoliikenteessä.

Palvelu-polussa päästöjä vähennetään pääosin vähentämällä päästöjä tuottavan liikenteen suoritetta (kilometrejä) ja parantamalla muilla tavoin liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Palvelu-polussa haasteeksi nousee jäljelle jäävä liikennesuorite ja kasvihuonekaasupäästöt siihen liittyen.

Täydentävänä keinona liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistamiseen tarkastellaan mahdollisuuksia hyvittää liikenteen päästöjä Suomessa, EU:n laajuisesti tai kansainvälisesti.

Muutospolut on kuvattu toisistaan erillisinä, mutta niillä on monia yhtymäkohtia. Kaikilla muutospoluilla on sama tavoite: liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistaminen vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kaikissa muutospoluissa vahvaa poliittista tahtotilaa toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Mitä seuraavaksi?

Työryhmän työ jatkuu sidosryhmien ja kansalaisten näkemysten kartoittamisella sekä aktiivisella vuoropuhelulla. Kysely on avoinna 8.10.2018 asti. Vuoropuhelua käydään erikseen järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa sekä sosiaalisessa mediassa.

Syksyn aikana työryhmä hahmottelee toteuttamiskelpoisen ehdotuksen toimenpideohjelmasta.

Loppuraportissa työryhmä kokoaa yhteen yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi keinot, joilla kotimaan liikenne muutetaan nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä. Samalla tarkastellaan, onko päästöttömyyteen mahdollista päästä jo nopeammin.

Lisätietoja:

työryhmän varapuheenjohtaja, johtaja Sabina Lindström, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 040 527 6103, [email protected], Twitter @LindstromSabina

työryhmän sihteeri, neuvotteleva virkamies Johanna Särkijärvi, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 34 2024, [email protected], Twitter @josalvm

työryhmän sihteeri, liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 34 2560, [email protected], Twitter @SaaraJskelinen1

Bio-polun vetäjä, pääjohtaja Juhani Damski, Ilmatieteen laitos, p. 0295 392 201, [email protected], Twitter @JuhaniDamski

Palvelu-polun vetäjä, toimialajohtaja Mirja Noukka, Liikennevirasto, p. 0295 343 024, [email protected], Twitter @MNoukka

Tekno-polun vetäjä, pääjohtaja Mia Nykopp, Trafi, p. 0295 345 200, [email protected], Twitter @MiaNykopp

Lisätietoja antavat myös muut työryhmän jäsenet. Heidän yhteystietonsa löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta yhteystietolistasta.