Liikennepalvelulain toisessa vaiheessa mukaan koko liikennejärjestelmä

Liikennepalvelulaki kokoaa yhteen liikennemarkkinoiden lainsäädännön ja luo edellytykset liikenteen digitalisaatiolle ja uusille liiketoimintamalleille. Ensimmäisessä vaiheessa liikennepalvelulakiin koottiin tieliikennettä koskevat säädökset. Toisessa vaiheessa mukaan liitetään lento-, meri- ja raideliikenteen markkinoita ja kuljetushenkilöstön pätevyyksiä koskevat säädökset.

Liikennepalvelulain keskeisenä tarkoituksena on edistää liikenteen palvelujen digitalisointia ja tiedon tehokkaampaa hyödyntämistä. Tiedon avaamista jatketaan liikennepalvelulain toisessa vaiheessa. Myös liikenteen rekisterisääntelyä uudistetaan.

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen liikennepalvelulain toisesta vaiheesta 19. lokakuuta.

- Koko uudistuksen lähtökohtana on ollut tarjota liikenteen käyttäjille hyviä ja joustavia palveluja ja valinnanvapautta. Liikennepalvelulaki mahdollistaa sen, että liikennettä voidaan tarkastella yhtenä kokonaisuutena, yhtenä palveluna. Tiedon avaaminen on keskeistä tässä muutoksessa ja se painottuukin lain toisessa vaiheessa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Tiedon avaamisella keskeinen rooli

Liikennepalvelulain tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan tietojen avaamista ja avointen rajapintojen kautta tapahtuvaa asiointia. Tietojen avaamista jatketaan liikkumispalveluiden käyttöä koskevan tiedon osalta. Liikennevirasto velvoitettaisiin avaamaan saamansa tieto palveluiden käytöstä avoimen rajapinnan kautta sellaisessa muodossa, ettei sitä pystytä yhdistämään yksittäisiin käyttäjiin, palveluntarjoajiin tai palveluihin.

Matkaketjujen ja yhdistettyjen palveluiden tarjoamista helpotettaisiin mahdollistamalla niin sanottu puolesta-asiointi, jolloin esimerkiksi yhdistetyn palvelun tarjoaja voisi liittää yhdistettyyn liikkumispalveluun kaikkien liikennemuotojen matkalippuja, auton vuokrauspalvelua, erilaisia sarja- tai kausituotteita sekä alennuksia asioimalla asiakkaan tahdosta tai hänen puolestaan eri palveluissa.

Rekisterit yhdistetään

Viranomaisten rekisterit ovat Suomessa kansainvälisesti katsoen erittäin tarkkoja ja kattavia, ja niiden parempi hyödyntäminen voisi olla merkittävä kilpailukykytekijä. Liikenteen rekisterisääntelyn uudistuksella vahvistetaan rekisteröityjen itsensä mahdollisuuksia käyttää omaa tietoaan ja hyötyä paremmista liikkumispalveluista. Tarkoituksena on myös lisätä yritysten mahdollisuuksia tehdä innovaatiotoimintaa sekä kehittää ja tarjota liikkumispalveluita, samoin kuin parantaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin viranomais- ja palvelutoimintaa.

Uudistus merkitsee huomattavaa norminperkuuta, sillä noin kymmenestä nykyisestä liikenteeseen liittyvästä rekisteristä ja niitä koskevista erillisistä laeista muodostettaisiin yksi yhtenäinen liikenneasioiden rekisteri, joka sisältäisi tietoa toiminnanharjoittajaluvista, liikennevälineistä ja henkilöluvista kuten ammattipätevyyksistä.

Kuljetusmarkkinat samaan lakiin

Liikennepalvelulain toisessa vaiheessa vahvistetaan Trafin roolia liikenteen lupa- ja valvontaviranomaisena. Trafi myöntää jatkossa toimiluvat niin lentoliikenteen, rautatieliikenteen kuin tieliikenteenkin toimijoille. Merenkulussa, jossa liikenteen harjoittaminen on muutoin vapaata, Trafi myöntää tarvittaessa ulkomaisille toimijoille lupia kabotaasiliikenteeseen. Ilmailussa kansalliseen lupaprosessiin tuodaan hieman kevennystä.

Jotta liikennejärjestelmä tulee kokonaisuudessaan katetuksi, myös kaupunkiraideliikenteen harjoittamista koskevat säännökset siirretään kaupunkiraideliikennelaista liikennepalvelulakiin.

Tieliikenteen luvat ovat jo liikennepalvelulaissa, mutta tässä toisessa vaiheessa lakiin siirretään kansainvälisiä yhdistettyjä kuljetuksia sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä, yrittäjäkuljettajien työaikaa sekä liikenteen valvontalaitteita koskevat säännökset.

Kuljetushenkilöstön säännöt kootaan liikennepalvelulakiin

Kaikki kuljetushenkilöstön pätevyyksiä ja niihin liittyvää koulutusta koskevat vaatimukset kootaan liikennepalvelulakiin. Merkittävimmät muutokset kohdistuisivat rautatieliikenteeseen ja merenkulkuun.

Raideliikenteessä henkilöstön pätevyysvaatimukset kohdistuisivat jatkossa vain veturinkuljettajaan, ja muiden rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtäviä hallinnoitaisiin toimijoiden turvallisuudenhallintajärjestelmällä.

Merenkulussa laivaväen pätevyydestä säädetään kansainvälisillä yleissopimuksilla, joihin pohjautuvat kansalliset säännöt siirrettäisiin liikennepalvelulakiin. Koulutusjärjestelmää kehitettäisiin kansainvälisten vaatimusten mukaisesti. Käyttöön otettaisiin merenkulun koulutuksen järjestäjien ja annettavan koulutuksen hyväksyminen, josta vastaisi Trafi.

Liikenteen lääkärijärjestelmää uudistettaisiin kokoamalla kaikkien liikennemuotojen säännöt yhteen. Trafi toimii tältäkin osin lupa- ja valvontaviranomaisena. Muutoksia esitetään rautatielääkärien, rautatiepsykologien ja merimieslääkärien osalta. Rautatiepuolella järjestelmää yksinkertaistetaan ilmailussa noudatettavan toimintamallin mukaisesti. Merimieslääkärijärjestelmän hallinnointi siirrettäisiin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta Valviralta Trafille.

Liikennepalvelulakiin siirrettäisiin myös säännökset kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyydestä. Niiden suorittamisessa säilytettäisiin nykyinen toimintamalli, jossa ammattipätevyys saavutetaan osallistumalla määrämuotoiseen koulutukseen.

Liikennepalveluin uudistaminen jatkuu

Liikennemarkkinoita koskeva lainsäädäntö uudistetaan kolmessa vaiheessa. Uudistuksella toteutetaan hallituksen kärkihankkeita digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi sekä säädösten sujuvoittamiseksi.

Liikennepalvelulain ensimmäinen vaihe tulee pääosin voimaan 1.7.2018. Tietojen ja tietojärjestelmien yhteen toimivuutta koskevat säännökset tulevat voimaan jo 1.1.2018.

Liikennepalveluin toinen vaihe on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2018, mutta puolesta-asiointia koskeva säännös tulisi voimaan 1.1.2019.

Lisätietoja:

yksikön johtaja Laura Eiro, p. 0295 34 2668