Liikenne- ja viestintäministeriön budjettiehdotus 3,4 mrd. euroa
Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa hallinnonalalleen 3,37 miljardin euron määrärahoja vuodelle 2018. Lisäystä vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon on 144 miljoonaa euroa.
Liikenneverkolle ehdotetaan 2,0 miljardia euroa, liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin 212 miljoonaa euroa, viestintäpalveluihin ja -verkkoihin sekä viestinnän tukemiseen 523 miljoonaa euroa, liikenteen viranomaispalveluihin 56 miljoonaa euroa, hallintoon ja toimialan yhteisiin menoihin 495 miljoonaa euroa sekä sää-, meri- ja ilmastopalveluihin 45 miljoonaa euroa.
Liikenne- ja viestintäministeriön talousarvioehdotus vuodelle 2018 on tehty pääsääntöisesti valtiontalouden vuosien 2018-2021 vahvistettujen kehysten mukaisesti.
Liikenne- ja viestintäministeriön budjettiehdotus on noin 43 miljoonaa euroa valtiovarainministeriön ehdotusta suurempi. Erotus johtuu siitä, että kaikki LVM:n ehdottamat väylähankkeet eivät sisälly hallituksen julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2018-2021, eivätkä siten myöskään VM:n ehdotukseen. VM:n ehdotus ei sisällä myöskään määrärahoja yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukeen eikä LVM:n ehdottamaa määrärahaa laituri-investointien toteuttamiseen Varsinais-Suomessa.
Korjausvelan vähentäminen jatkuu
Väylänpidossa panostetaan erityisesti liikenneväylien kuntoon ja laatuun. Liikenneverkon ylläpitoon eli perusväylänpitoon ehdotetaan osoitettavaksi 1,4 miljardia euroa. Tästä määrärahasta 453 miljoonaa euroa on hallituksen strategisten kärkihankkeiden korjausvelan vähentämiseen kohdennettua rahoitusta. Tavoitteena on korjausvelan kasvun taittuminen. Hallituksen korjausvelkaohjelmassa painottuvat korjausvelan hallinta, asiakkaiden tarpeet niin elinkeinoelämän kuin yksittäisten ihmisten näkökulmasta sekä digitalisaatio ja uudet palvelut.
Uusia väylähankkeita käynnistyy
Kehittämisinvestointeihin osoitetaan 505 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa, että vuonna 2018 käynnistetään kuusi uutta kehittämishanketta: Kehä I Laajalahden kohta (20 milj. euroa), Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt (7 milj. euroa), Vuosaaren meriväylä (12,5 milj. euroa), valtatie 4 Kirri-Tikkakoski (139 milj. euroa), Kokkolan meriväylä (45 milj. euroa) ja Hailuodon kiinteä yhteys (76 milj. euroa). Valtiovarainministeriö ehdottaa, että näistä hankkeista käynnistetään Kehä I Laajalahden kohta, Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt ja Vuosaaren meriväylä.
Kehä I Laajalahden kohta -hanke liittyy Raide-Jokeri-pikaraitiotien toteuttamiseen. Raide-Jokeri on yksi pääkaupunkiseudun tärkeimmistä poikittaisista joukkoliikennehankkeista ja keskeinen toimenpide, jolla parannetaan kestävien kulkutapojen palvelutasoa. Hanke mahdollistaa Raide-Jokeri -hankkeen toteuttamisen suunnitelmien mukaisesti koko matkalle Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen. Hankkeen myötä sujuvoitetaan liikennettä korvaamalla tasoliittymiä eritasoliittymällä, sekä parantamalla liikenteen turvallisuutta eritasoratkaisuilla niin ajoneuvo- kuin kevyen liikenteenkin osalta. Määrärahatarve vuonna 2018 on 2 miljoonaa euroa.
Länsimetron jatkeen liityntäyhteydet -hankkeelle ehdotetaan 7 miljoonan euron sopimusvaltuutta ja 7 miljoonan euron määrärahaa. Länsiväylä toimii Matinkylään ulottuvan Länsimetron liityntäliikenteen runkoreittinä. Länsimetron toinen vaihe Matinkylästä Kivenlahteen jatkaa raideliikenteeseen tukeutuvaa maankäytön kehityskäytävää Lounais-Espooseen. Metrojärjestelmään siirtyminen aiheuttaa muutoksia joukkoliikenteen liityntäasemilla ja niiden ympäristöissä. Hankkeella turvataankin metron liityntäliikenteen sujuminen ja tuetaan joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvua. Samalla Länsiväylän liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat ja häiriöherkkyys vähenee.
Vuosaaren meriväylä -hankkeen kokonaiskustannusarvio on 25 miljoonaa euroa, joka jakaantuu puoliksi valtion ja Helsingin Sataman kesken. Hankkeeseen on tarkoitus hakea TEN-tukea, jonka suuruudeksi arvioidaan yhteensä 5 miljoonaa euroa. Hankkeen tavoitteena on turvata sataman konttialusliikenteen toimintaedellytykset tulevaisuudessa alusten koon kasvaessa. Lisäksi hanke varmistaa Äänekosken biotuotetehtaan kustannustehokkaat vesikuljetukset. Määrärahatarve vuonna 2018 on 1 miljoona euroa.
Valtatie 4 Kirri-Tikkakoski-hankkeen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Hanke parantaa myös Jyväskylän, Tikkakosken lentokentän ja Äänekosken välisiä liikenneyhteyksiä ja näin edesauttaa alueiden maankäytön kehittymistä. Lisäksi hanke on tärkeä tulevien biotuotteiden raaka-ainekuljetusten varmistamiselle. Edelleen hankkeessa toteutuu puolustusvoimain muutostarpeita Tikkakosken lentoaseman kohdalla. Määrärahatarve vuonna 2018 on 10 miljoonaa euroa.
Kokkolan meriväylä -hanke parantaa Kokkolan sataman kautta kulkevan tavarakuljetusten kuljetustaloutta. Hankkeen toteutukseen liittyvät myös sataman syvennys- ja laajennustyöt, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Kokkolan satama. Määrärahatarve vuonna 2018 on 20 miljoonaa euroa.
Hailuodon kiinteä yhteys -hankkeessa korvataan nykyinen lauttaliikenteellä toimiva yhteys Hailuotoon rakentamalla kiinteä yhteys. Hankkeen tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimiva liikenneyhteys Hailuodon ja mantereen välillä, lyhentää matka-aikoja, parantaa elinkeinotoiminnan ja Hailuodon maankäytön kehitysedellytyksiä. Uusi kiinteä yhteys sisältää pengertien ja kaksi siltaa. Optiovuodet nykyiselle lauttayhteyssopimukselle päättyvät vuonna 2021. Myös nykyisten alusten käyttöikä on päättymässä. Lauttaliikenteen jatkuminen edellyttäisi lisäinvestointeja. Määrärahatarve vuonna 2018 on 8 miljoonaa euroa.
Länsimetro, Raide-Jokeri-pikaraitiotie ja Tampereen raitiotie hankkeet saivat valtuudet vuoden 2017 talousarviossa. Valtionavustusta näille hankkeille maksetaan jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella. Länsimetron rakentamiseen osoitetaan 31,5 miljoonaa euroa, Raide-Jokeriin 0,3 miljoonaa euroa ja Tampereen raitiotien 1. vaiheen rakentamiseen 15,8 miljoonaa euroa.
Eräiden lentopaikkojen rakentamisen ja ylläpidon valtionavustuksiin ehdotetaan 0,4 miljoonan euron lisäystä. Tällä halutaan mahdollistaa tuen myöntäminen Lappeenrannan lentoaseman lisäksi myös muille Finavian verkoston ulkopuolisille kentille.
Liikenteen tukirahat
Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin ehdotetaan yhteensä 212 miljoonaa euroa. Summa on kuluvan vuoden tasoa.
Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseen osoitetaan tästä 101,4 miljoonaa euroa. LVM valmistelee syksyn lisätalousarvioon esitystä, jonka mukaan valtio maksaisi merenkulun tukena työnantajille takaisin työnantajan osuuden työttömyysvakuutusmaksuista, jotka on maksettu niistä yleisesti tai rajoitetusti verovelvollisista työntekijöistä, joiden osalta on toimitettu ennakonpidätys. Esitettyä muutosta sovellettaisiin vain vuonna 2017 aiheutuneiden kustannusten perusteella maksettavaan tukeen. Ehdotuksella ei arvioida olevan määrärahaa lisäävää vaikutusta.
Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen osoitetusta 84,5 miljoonan euron määrärahasta on tarkoitus käyttää 30,2 miljoonaa euroa valtion ja VR-Yhtymä Oy:n välisen vuosia 2016-2019 koskevan junaliikenteen ostosopimuksesta aiheutuviin menoihin, 33,5 miljoonaa euroa ELY-keskuksille osoitettavan alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin, hintavelvoitteisiin ja kehittämiseen, 17,9 miljoonaa euroa suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen sekä lentoliikenteen ostoihin, merenkurkun liikenteen tukemiseen, kehittämishankkeisiin ja liikkumisen ohjaukseen yhteensä 2,9 miljoonaa euroa.
Rataveroa ei peritä, väylämaksun puolitusta jatketaan
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen rataverolain muuttamiseksi. Hallituksen esityksessä jatketaan tavaraliikenteen rataveron perimättä jättämistä vuoden 2018 loppuun asti. Rataveroa ei peritä sähkö- eikä dieselvetoisessa tavaraliikenteessä vuosina 2015-2018. Valtion verotulovaikutuksen arvioidaan olevan vuositasolla n. 12,0 miljoonaa euroa. Rataveroa kerätään 4,8 miljoonaa euroa.
Hallitus antaa eduskunnalle myös talousarvioesitykseen liittyvän esityksen väylämaksulain muuttamiseksi. Hallituksen esityksessä väylämaksun puolitusta jatketaan vuoden 2018 loppuun asti. Väylämaksu puolitettiin vuosina 2015-2018 osana rikkikompensaatiota ja työmarkkinaratkaisua siten, että väylämaksua alennettiin lastialuksia ja parhaita jääluokkia painottaen. Väylämaksua kerätään 47,4 miljoonaa euroa.
Vähäpäästöisen liikenteen edistämistoimet
Hallitus sopi kehysriihessä 100 milj. euron lisärahoituksesta päästöjen vähentämiseen. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa koskevat toimenpiteet rahoitus mukaan lukien, valmistellaan parlamentaarisessa työryhmässä. Parlamentaarinen työryhmä antaa väliraportin liikenteen päästöjen vähentämisestä 18.8.2017. Toimenpiteistä ja niiden rahoituksesta päätetään hallituksen budjettiriihessä elokuun lopulla.
Tv-kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukeen lisärahoitusta
Yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuelle myönnettiin 1 miljoona euroa vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Ministeriö ehdottaa myönnettäväksi samaan käyttötarkoitukseen 2 miljoonaa euroa. Määräraha on tarkoitettu valtionavustusten maksamiseen uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuottamiseen yleisen edun tv-kanaville. Tuen tavoitteena on varmistaa uutistoiminnan monimuotoisuus ja vaihtoehtoiset uutislähteet kaikki kansalaiset tavoittavassa televisiossa. Tuen tavoitteena on myös kannusteen antaminen yleisen edun kanavaksi hakeutumiselle sekä uutis- ja ajankohtaistoiminnan käynnistämiselle tai laajentamiselle. Tällä hetkellä yleisen edun ohjelmistotoimilupaa ei ole millään toimijalla. Valtiovarainministeriön ehdotus ei sisällä määrärahoja yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukeen.
Valtakunnallinen laajakaistahanke jatkuu. Viestintävirasto voi käyttää aiempien vuosien talousarvioissa myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.
Yleisradio Oy:n rahoitukseen ei ehdoteta indeksitarkistusta vuodelle 2018. Lisäksi Yleisradio Oy:n rahoitus on siirretty valtiontalouden kehysten ulkopuolelle, mikä on Yleisradio Oy:n riippumattomuuden turvaamiseksi perusteltua.
Sää-, meri- ja ilmastopalvelut
Ilmatieteen laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 1 miljoona euroa tutkaverkoston laajentamiseksi. Nykyinen säätutkaverkosto ei kata koko Suomea. Säätutkaverkosto on lentoliikenteen ja tieliikenteen sää- ja olosuhdeturvallisuuden kannalta keskeinen mittausverkosto. Uusi tutka on tarkoitus sijoittaa Kainuuseen.
Lisäksi ehdotetaan 0,75 miljoonan euron määrärahaa pienhiukkas-, pilvi- ja hivenkaasututkimusinfrastruktuurin (ACTRIS) rahoittamiseen. Määräraha mahdollistaa laitoksen Suomen kansallisen ACTRIS -asemaverkon päivittämisen ACTRIS -yhteensopivaksi ja ACTRIS -tutkimusinfrastruktuurin edelleen kehittämisen maailman parhaimmaksi ja kilpailukykyisen tutkimusympäristön luomisen alan tutkijoille sekä ACTRIS-toiminnan päämajan sijoittamisen Suomeen. VM:n ehdotus sisältää 0,5 miljoonan euron määrärahan ACTRIS-toiminnolle.
Lisätietoja:
korjausvelka, väylähankkeet ja vähäpäästöinen liikenne:
yksikön johtaja Risto Murto, p. 040 505 3320 (10.-11.8.) sekä osastopäällikkö Mikael Nyberg, p. 040 837 8794 (14.8. alkaen)
liikenteen tukirahat ja tv-kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuki:
osastopäällikkö Olli-Pekka Rantala, p. 050 344 3400
koko budjettiesitys ja erityisesti rataverolaki, väylämaksulaki sekä sää-, meri- ja ilmastopalvelut:
osastopäällikkö Juhapekka Ristola, p. 040 078 8530
talousjohtaja Jaana Kuusisto, p. 040 837 8839
