Hallitus esittää tuen jatkamista huippunopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista varten

Hallitus ehdottaa, että nopean laajakaistan rakentamista tuetaan jälleen vuodesta 2021 alkaen. Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2021 talousarvioon, jossa laajakaistan rakentamista varten on varattu viisi miljoonaa euroa.

Esitetyllä tuella nopeiden laajakaistayhteyksien piiriin olisi tavoitteena saada noin 10 000 uutta kotitaloutta. Hallitusohjelman mukaisesti tukea suunnattaisiin alueille, joille ei ole tulossa kaupallisesti nopeaa laajakaistaa ennen vuotta 2025. Kaupallisesti tarjolla olevat laajakaistayhteydet ja suunnitelmat niiden rakentamiseksi kartoitettaisiin ennen kuin valtiontuen haku avataan.

- Tukiohjelma kattaisi kiinteän verkon lisäksi 5G-verkon kiinteät langattomat liittymät sekä vakituisten asuntojen lisäksi kakkosasunnot, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Tukea myönnettäisiin sellaisten nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiseen, joiden avulla pystytään tarjoamaan tasalaatuinen yhteys myös tavallisina ruuhka-aikoina. Tukikelpoisen yhteyden vähimmäisnopeudesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Nopea ja tasalaatuinen yhteys voidaan nykyteknologialla toteuttaa joko kiinteällä verkolla tai 5G-verkon kiinteillä langattomilla liittymillä. Laajakaistayhteyksien rakentajat voisivat hakea tukea viestintäyhteyksien rakentamiseen vakituisiin ja vapaa-ajan asuntoihin sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkoihin. 

Tukea laajakaistan rakentamiseen olisi mahdollista saada tukikelpoisista kustannuksista 66 prosenttia, mistä osan maksaisi valtio ja osan maksaisivat kunnat. Tuen saamiset ehdot säilyisivät pääosin ennallaan, mutta esimerkiksi kuntien maksuosuudet määriteltäisiin uudestaan päivitettyjen taloustietojen perusteella. Tukiohjelma olisi jatkoa Nopea laajakaista -ohjelmalle, josta on myönnetty tukea vuosina 2010-2019.

Suomessa nopea kiinteä laajakaistayhteys, jonka nopeus on vähintään 100 megabittiä sekunnissa, oli vuoden 2019 lopussa saatavilla 64 prosentilla kotitalouksista eli lähes 1,8 miljoonalla kotitaloudella. Saatavuudessa on paljon alueellisia eroja. Vuoden 2019 lopussa vajaa miljoona kotitaloutta oli nopeiden kiinteiden viestintäyhteyksien ulottumattomissa. Lisäksi langattomia 5G-verkkoja on tällä hetkellä jo 60 paikkakunnalla, mutta ne ovat keskittyneet erityisesti suurimpiin kaupunkeihin, liikenteen solmukohtiin ja keskeisiin turistikohteisiin.

Hallitusohjelman mukaan nopeita yhteyksiä rakennetaan ensisijaisesti markkinaehtoisesti ja vasta toissijaisesti julkisen rahoituksen avulla. Kaikille alueille ei Suomessa ole markkinaehtoisesti kannattavaa investoida nopeisiin yhteyksiin esimerkiksi pitkien etäisyyksien vuoksi. Erot nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuudessa ovat merkittäviä erityisesti kaupunkimaisten ja maaseutumaisten alueiden välillä.

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Laki tulisi voimaan 1.1.2021. Verkon rakentajat voisivat hakea tukea vuoden 2021 alusta alkaen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta.

Lisätietoja

Ministeri Timo Harakan haastattelupyynnöt viestintäjohtaja Susanna Niinivaara, p. 0400 816 187, susanna.niinivaara(at)lvm.fi

Yksikön johtaja Maija Ahokas, p. 040 031 6178, maija.ahokas(at)lvm.fi, Twitter @mmaija