Hallitus esittää EU:n edellyttämiä muutoksia laajakaistatukilakiin – rahoitusta vain kiinteiden yhteyksien rakentamiseen

Hallitus antoi eduskunnalle 21.10.2021 lakiesityksen, jolla laajakaistarakentamisen tukea koskevaa lakia muutettaisiin. Merkittävin muutos olisi se, että tukea voitaisiin jatkossa myöntää vain kiinteiden yhteyksien rakentamiseen. Samalla lain nimi muuttuisi laiksi kiinteän laajakaistan rakentamisen tuesta, kun se nykyisin on laki laajakaistarakentamisen tuesta.

Laajakaistatukiohjelmaan sovelletaan Euroopan komission yleistä ryhmäpoikkeusasetusta, jossa säädetään muun muassa siitä, millä edellytyksillä laajakaistainfrastruktuuria voidaan tukea. Komissio on tehnyt asetukseen muutoksia, jotka tulivat voimaan 3.8.2021. EU:n valtiontukisääntelyn muutokset on saatettava voimaan kansallisesti viimeistään 3.2.2022, jolloin laki tulisi voimaan.Laajakaistarakentamisen tuesta annettuun lakiin tehtäisiin tarvittavat muutokset, jotta se olisi jatkossakin yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen ja Euroopan unionin valtiontukisääntöjen mukainen.

Muutetussa ryhmäpoikkeusasetuksessa on aiemmasta poiketen erilliset kriteerinsä kiinteiden ja langattomien verkkojen tukemiselle. Asetuksen mukaan 5G-verkkoja ei voida tukea alueella, joilla on jo 4G- tai 5G-verkkoja. Suomessa 4G-verkkojen peitto kattaa 99,9 prosenttia väestöstä. Suomessa ei siis voitaisi jatkossa tukea 5G-teknologialla toteutettujen liittymien rakentamista, mikä on voimassa olevan lain mukaan mahdollista.

Lisäksi muun muassa tuen myöntämisen edellytyksiin tehtäisiin tarkennuksia. Hallitus esittää myös yksityiskohtaisempia säännöksiä siitä, miten laajakaistahankkeen markkina-analyysi tehdään. Analyysin perusteella vahvistetaan tukikelpoiset alueet ja varmistetaan, ettei tuki häiritse kilpailua.

Valmistelun aikana on arvioitu ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisen vaihtoehtona sitä, että tukiohjelmasta tehtäisiin ennakkoilmoitus komissiolle. Tehdyn kattavan arvion perusteella on erittäin epätodennäköistä, että komissio hyväksyisi nykyisen tukiohjelman jatkamisen vanhan ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisin ehdoin. Lisäksi mainittu ennakkoilmoitusmenettely hidastaisi EU:n elpymisvälineen rahoituksen hyödyntämistä ja sen tavoitteiden saavuttamista.

Tukikelpoisen yhteyden vähimmäisnopeus nousisi

Tukikelpoisten viestintäyhteyksien vähimmäisnopeutta koskevat vaatimukset ovat nousseet yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa. Asetuksen mukaan tuettavien nopeidenlaajakaistayhteyksien latausnopeuden on oltava vähintään 300 megabittiä sekunnissa ja lähetysnopeuden vähintään 100 megabittiä sekunnissa. Tukikelpoisen yhteyden vähimmäisnopeudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella, jota ehdotetaan muutettavaksi.

Kunnan maksuosuudet ovat kansallista sääntelyä, eikä niihin ehdoteta muutoksia.

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntakäsittelyyn. Ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan 3.2.2022.

Vuoden 2022 talousarvioesityksessä hallitus esittää laajakaistatukiohjelmalle 15 miljoonan euron määrärahaa. Sen avulla nopeat laajakaistayhteydet pyritään saamaan 30 000 kotitalouden saataville. Esitetty määräraha on osa EU:n elpymispaketista haettua rahoitusta.

Mikä laajakaistatukiohjelma?

Suomessa laajakaistatukiohjelmaa on jatkettu hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2021 alussa, jolloin viimeisin laajakaistatukilaki tuli voimaan. Tukiohjelma on suunnattu alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025.

Rahoitusta on vuoden 2021 budjetista viisi miljoonaa euroa. Rahoitusta voidaan jakaa nykysääntöjen mukaisesti teknologianeutraalisti eli myös 5G-yhteyksien rakentamista varten 2.2.2021 asti. Lisäksi Suomi on hakenut EU:n elpymisvälineestä laajakaistan tukemiseen 50 miljoonaa euroa, jolla täydennettäisiin kansallista laajakaistatukiohjelmaa vuodesta 2022 alkaen.

Maakunnan liitot järjestävät hankealueiden kilpailutukset, joiden perusteella verkon rakentajat valitaan. Kilpailutuksessa valituksi tullut verkon rakentaja voi hakea tukea Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta.

Lisätietoja:

yksikön johtaja Maija Ahokas, p. 0295 342 390, maija.ahokas(at)gov.fi, Twitter @mmaija

erityisasiantuntija Aino Koskinen, p. 0295 342 224, aino.koskinen(at)gov.fi