Alusten jätteiden käsittelyä satamissa koskevaa lainsäädäntöä tiukennetaan – lausuntokierros alkaa

Merenkulun ympäristölainsäädäntöä uudistetaan. Tavoitteena on parantaa jätteiden vastaanottoa ja käsittelyä satamissa, mikä vähentää merten roskaantumista ja muovin päätymistä meriin. Samalla päivitetään merenkulun ympäristönsuojelulakia ja alusturvallisuussääntelyä. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja lakiluonnoksesta 17. joulukuuta mennessä.

Merenkulun ympäristönsuojelulakiin tehdään muutokset, joita EU:n uudistettu alusten jätteitä koskeva direktiivi ((EU) 2019/883) edellyttää. Ehdotettavat muutokset koskevat etenkin pieniä satamia, kuten huvivenesatamia, kalastussatamia sekä yhteysalusten ja vesibussien käyttämiä satamia.

Muutoksia etenkin huvivenesatamien jätehuoltoon

Alusten jätteitä koskevan direktiivin mukaisesti kaikkien satamien tulisi voida ottaa vastaan niitä käyttäviltä aluksilta peräisin olevat jätteet. Sataman määritelmä päivitettäisiin direktiivin mukaisesti. Suomessa satamana ei ole pidetty paikkaa, jonka rakenteet, palvelut sekä käyttäjä- ja jätemäärät ovat vähäiset. Uuden määritelmän mukaan satama olisi paikka tai alue, joka on varustettu niin, että se voi ottaa vastaan aluksia. Merkittävin uudistus on, että jätteiden keräysvelvoite laajenisi rannikolla alle 50-paikkaisille huvivenesatamille, joita nykyinen sääntely ei koske.

Lakiluonnoksen keskeiset kohdat alusten jätteiden vastaanoton osalta

1. Yksityiset mökki- ja pihalaiturit, yhteisrannat ja mökkiyhteyslaiturit on rajattu sääntelyn ulkopuolelle.

2. Jätteiden keräysvelvoite laajenisi rannikolla alle 50-paikkaisille huvivenesatamille.

3. Alle 25-paikkaisia huvivenesatamia koskisi direktiivin minimivaatimus eli niiden olisi pystyttävä ottamaan vastaan satamaa tavanomaisesti käyttävien alusten jätteitä.

4. Sisävesillä vaatimukset koskisivat vain yli 25-paikkaisia huvivenesatamia.

5. Isoissa vierasvenesatamissa (≥ 25 paikkaa) pitäisi kerätä sekajätteet ja käymäläjätevedet.

6. Kotisatamissa olisi oltava vastaanotto öljyisille, vaarallisille ja sekajätteille sekä käymäläjätevesille.

7. Kuten nykyisin, huvivenesataman pitäjä voisi sopia lähialueella sijaitsevan vastaanottolaitteen käytöstä, jolloin jätehuoltoa ei tarvittaisi omassa satamassa.

8. Yhteysalus- ja vesibussisatamiin sovellettaisiin direktiivin minimivaatimusta eli niiden olisi pystyttävä ottamaan vastaan satamaa tavanomaisesti käyttävien alusten jätteitä.

9. Kalastussatamissa edellytettäisiin vain sekajätteen vastaanottoa.

10. Kaikkien satamien tulisi laatia jätehuoltosuunnitelma viideksi vuodeksi nykyisen kolmivuotisen suunnitelman sijaan.

11. Valvova viranomainen eli kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai ELY-keskus voisi määrätä satamalle laiminlyöntimaksun, jos se ei laadi jätehuoltosuunnitelmaa.

Rikkipäästöt kuriin uudella maksulla - öljypäästökiellon valvontaan tehoa

Polttoaineen rikkipäästöjen rajan ylityksestä voidaan nykyisin tuomita merenkulun ympäristönsuojelurikkomuksesta tai rikoslain ympäristörikoksesta sakkoa tai vankeutta. Järjestelmä on tehoton, sillä yksikään tarkastuksissa havaitusta neljästä rikkomistapauksesta ei ollut johtanut edes syytteen nostamiseen. Nyt rikosoikeudellisen järjestelmän rinnalle otettaisiin käyttöön maksu, jonka alus joutuisi maksamaan, jos rikkipäästöjen raja ylittyy. Maksu olisi vähintään 6 000 euroa. Lisäksi tehostettaisiin rikkidirektiivin mukaista polttoaineen toimittajien valvontaa.

Öljypäästömaksun maantieteellistä soveltamisalaa laajennettaisiin sisävesille. Samalla tarkennettaisiin, miten tulisi arvioida viranomaisen toimivallan edellytyksenä olevaa öljypäästön aiheuttamaa huomattavaa vahinkoa tai sen vaaraa.

Tiukennuksia haitallisten lastien siirtämiseen merellä

Merenkulun ympäristönsuojelulaissa säädetään öljylastinsiirroista alukselta toiselle Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meren pilaantumista ehkäisevän MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Jatkossa kansallinen sääntely koskisi myös biopolttoaineiden, kemikaalien, jätteiden ja muiden haitallisten ja vaarallisten lastien siirtoja. Esimerkiksi biopolttoaineiden käyttö lisääntyy tulevaisuudessa, joten siirtojen riskejä on minimoitava. Siirrot rajoitettaisiin tietyille erikseen nimetyille alueille, ja siirroista tulisi tehdä ennakkoilmoitus, jotta viranomaisilla on tarvittaessa mahdollisuus puuttua vaarallisiin siirtoihin. Samat vaatimukset koskisivat polttoainetoimituksia alukselta toiselle satamassa tai merellä.

Hallituksen esitykseen sisältyisi myös alusrekisterilakiin ja turvatoimilakiin ehdotettavat muutokset, joita on valmisteltu osana laajempaa koronapandemiaan liittyvää lakipakettia. Kyse on keväällä tehtyjen määräaikaisten lakimuutosten säätämisestä pysyviksi. Samalla tehtäisiin teknisiä muutoksia alusturvallisuuslakiin ja laivavarustelakiin.

Mitä seuraavaksi?

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja 17.12. mennessä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle helmikuussa 2021.

Alusjätedirektiivin edellyttämien muutosten kansalliseen lainsäädäntöön tulee olla voimassa 28.6.2021. Eräitä jätehuollon järjestämiseen liittyviä siirtymäsäännöksiä lukuun ottamatta ehdotetaan, että muutokset tulisivat voimaan 28.6.2021. Alusrekisterilakiin ja turvatoimilakiin ehdotettavat muutokset tulisivat voimaan 1.4.2021.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Laura Sarlin, p. 050 447 7597, laura.sarlin(at)lvm.fi, Twitter @SarlinLaura

Yksikön johtaja Päivi Antikainen, p. 050 382 7101, paivi.antikainen(at)lvm.fi, Twitter @PaiviAntikainen