Raportti: Uusia työkaluja liikenteen päästövähennystoimenpiteiden arviointiin

Liikenteen ympäristöpolitiikan tavoitteena on suunnitella ja valita toimenpiteitä, jotka vähentävät päästöjä kustannustehokkaasti. Toimenpiteiden kustannusvaikutusten tarkasteluihin ei kuitenkaan ole ollut vakiintuneita periaatteita ja työkaluja. Liikenteen päästövähennystoimien kokonaistaloudellinen arviointi -hankkeen lopputuloksena syntyivät liikennesektorin ilmastopoliittisten toimenpiteiden taloudellisten ja päästövaikutusten kokonaisvaltaiseen tarkasteluun soveltuvat henkilö- ja tavaraliikenteen laskentamallit ja tarkasteluperiaatteet.

Hankkeessa kehitetyt työkalut ja tarkasteluperiaatteet mahdollistavat erilaisten toimenpiteiden, kuten tieliikenteen päästökaupan tai sähkökuorma-autojen hankintatukien vaikutusten arvioinnin ja kustannusvaikuttavuuden vertailun. Työkalut ohjaavat käyttäjää pohtimaan, minkä vaikutusmekanismien kautta muutokset liikennejärjestelmässä tapahtuvat, eli mitä tapoja toimijat käyttävät sopeutuessaan muuttuvaan toimintaympäristöön, kuten päästökauppaan.

Laskentaesimerkkinä EU:n tieliikenteen päästökaupan kustannusvaikuttavuus

Yhtenä laskentaesimerkkinä hankkeessa tarkasteltiin EU:n tieliikenteen päästökauppaa, jonka arvioidaan nostavan fossiilisten polttoaineiden hintoja 7–8 % vuodesta 2027 alkaen. Esimerkkitarkastelussa energiaveroihin mallinnettiin vuodesta 2027 eteenpäin bensiinille 13 snt/l korotus ja dieselille 14 snt/l korotus polttoaineiden hintoihin. Tuloksista nähdään, että henkilöliikenteessä päästökaupalla saavutetaan kumulatiivisia päästöhyötyjä vuoteen 2030 mennessä perusskenaarioon verrattuna 0,29 Mt edestä. Samalla kotitalouksien henkilöliikenteen kokonaiskustannukset kasvavat päästökaupan vuoksi 290 milj. € liikkumisen vähentämisestä, kulkutapasiirtymistä ja autojen käyttövoimien vaihdoista huolimatta. Henkilöliikenteen osalta toimenpiteen päästövähennyksen kustannukseksi muodostuu 1 028 € vähennettyä CO2-päästötonnia kohti.

Kuljetusten osalta tieliikenteen päästökaupan myötä nouseva energian hinta johtaa tiekuljetusten tehokkuuden paranemiseen keskikuormien kasvamisen ja polttoaineen keskikulutuksen vähentämisen avulla. Nämä muutokset eivät kuitenkaan ole riittäviä estämään kuljetuskustannusten merkittävää nousua päästökaupan vuoksi. Kuljetusten kumulatiiviset kokonaiskustannukset vuosille 2023–2030 ovat 144 milj. € suuremmat kuin perusskenaariossa ja päästövähennykset ovat 0,09 Mt, joten kuljetuksissa päästökaupan kustannus vähennettyä CO2-päästötonnia kohti on 1 583 €. Mikäli päästökauppaan pystytään sopeutumaan kuljetusmuotosiirtymällä tiekuljetuksista rautatie- ja vesikuljetuksiin ja siirtymää lähdetään toteuttamaan vähitellen jo 2023 alkaen, kuljetusten kumulatiiviset kokonaiskustannukset jopa laskevat 91 milj. €. Päästövähennyksiä saavutetaan selvästi enemmän, 0,24 Mt, joten päästövähennyksen kustannus on -380 €/t. Kuljetusmuotosiirtymän arvioinnin tulokset osoittavat pitkäjänteisen ja ennakoitavan ilmastopolitiikan olevan tärkeää kuljetusten päästövähennysten kustannusvaikuttavuudelle, jotta siirtymään tarvittavat toimenpiteet voidaan toteuttaa ennen päästökaupan kustannusten realisoitumista.

Laskentaesimerkit ovat osoitus yksityiskohtaisesta analyysistä, joka on aiemmilla liikenteen päästövähennystoimenpiteiden arviointityökaluilla ollut vaikeaa. Laskentamallit myös toteuttavat kirjallisuudessa esitetyt toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin suositukset vertailusta perusskenaarioon ja eri kulkutavat ja kuljetusmuodot sisältävästä sektorikohtaisesta skenaariomallista. Hankkeessa kehitetyt työkalut ja tarkasteluperiaatteet, kuten tutkimukseen perustuvat joustot, jotka mahdollistavat vaikutusten tarkastelun kotitalouksien, yritysten ja julkisen talouden näkökulmista, ovat siten merkittävä kehitysaskel liikenteen päästövähennystoimenpiteiden kokonaistaloudellisessa arvioinnissa. Hankkeen tulokset ovat jatkossa liikenteen ilmastopolitiikkaa suunnittelevien viranomaisten käytettävissä.

Selvityksen toteutti Tampereen yliopisto osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Kehitetyt laskentatyökalut ovat saatavissa asiasta kiinnostuneiden käyttöön täyttämällä lomake osoitteessa: https://research.tuni.fi/verne/heetra/

Lisätietoja: professori Heikki Liimatainen, Tampereen yliopisto, p. 040 8490 320, heikki.liimatainen(at)tuni.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.