Ystävällinen asenne on esimiestyön perusta

”Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole hiljaa!” muistan äitini neuvoneen minua pienestä pitäen. Ohje soveltui ensin kiivaisiin hiekkalaatikkoneuvotteluihin pikkusiskoni kanssa ja vähän myöhemmin teini-iän kiukutteluni kaitsemiseen. Aikuisiällä äidin neuvo on osoittautunut arvokkaaksi periaatteeksi työyhteisön jäsenenä ja esimiehenä.

Ystävällisen puheen vaaliminen ei tarkoita sitä, että kriittistä palautetta ja epäkohdista puhumista pitäisi välttää. Kyse on siitä, millä tavalla asiat kertoo ja minkälaisen kokonaisuuden viestistään rakentaa.

Ajattelen, että lähes kaiken voi ilmaista ystävällisesti. Jos johdettavan työpanos ei kelpaa, esimies voi ystävällisesti ohjata korjaamaan tilanteen. Mitä jo olemassa olevia taitoja työssä voisi hyödyntää paremmin ja mitä uusia taitoja kehittää? Miten asiassa käytännössä edetään?

Joskus työtehtävän aikataulu on kohtuuttoman kiireinen ja tuottaa stressiä. Johtaja voi rehellisesti tunnustaa annetun aikataulun ongelmat ja kertoa sen taustalla olevista tekijöistä. Hän voi korostaa työntekijän tekevän riittävästi ja parhaansa annetuissa puitteissa. ”Puolen tunnin määräajassa syntyy puolen tunnin asiakirja”, meillä usein sanotaan.

Hyvä käytös on vahvuutta

Joskus minusta tuntuu, että mielikuva tehokkaasta johtajasta on edelleen tiukkasanainen, ylhäältä alaspäin käskyttävä pomo.  Omassa organisaatiossani tätä en onnekseni tunnista, mutta jotkut ulkopuoliset ovat epäilleet minunkin johtamiskykyäni.  Tavoitteeni ystävällisyydestä ja kompromissihenkisyydestä voivat kuulemma vaarantaa tavoitteen jämptistä ja aikaansaavasta pärjäämisestä hankalissa tilanteissa.

Olen yllättänyt muita sillä, että peruskilttikin persoona pärjää esimiestehtävässä kiitettävästi. En näe, miksi näiden tavoitteiden tulisi olla keskenään ristiriidassa. Ystävällisen asenteen ja rauhallisuuden säilyttäminen hankalissakin tilanteissa ei ole heikkoutta – päinvastoin.  Vahvuutta on se, kun hyvä käytös säilyy yllättävissäkin tilanteissa ja vastoinkäymisissä.

Koen, että ystävällisellä otteella monet hankalat tilanteet ovat ehkäistävissä, lievennettävissä tai ainakin selvitettävissä. Tiuskiminen, konfliktien hakeminen tai ylimielinen asenne eivät tee yhdenkään hallituksen esityksen valmistelusta parempaa. Sen sijaan ne voivat johtaa siihen, että työn laatu kärsii. Lopputulokselta ei voida odottaa korkeaa tasoa, jos johtajalta ei uskalleta kysyä apua tai kehdata tuoda esille epäkohtia annetuissa linjauksissa.

Hyvä johtaja näyttää mallia

Ystävällisyys heijastuu koko työkulttuuriin. Hyvä johtaja näyttää mallia. Työskentelen kuluttajapalveluyksikön yksikön johtajana palveluosastolla. Uskon, että osastomme yhteisöllisen ilmapiirin varmistajana on osastopäällikkömme ystävällinen ja ymmärtäväinen asenne.  Johtaminen vaikuttaa tutkitusti työhyvinvointiin ja jopa työterveyteen. 

Kaikkia haasteita tai onnistumisia ei voida katsoa johtajan syyksi tai saavutukseksi.  Näin etätyöaikana väärinymmärrysten vaara voi olla entistä suurempi. Siksi viestinnän oikea-aikaisuuteen ja asiallisuuteen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota.

Hyvän käytöksen resepti työelämässä ei minusta ole sen ihmeellisempi kuin muissakaan elämän keitoksissa. Ratkaisua eivät välttämättä tuo hintavat esimieskoulutukset vaan ihan maalaisjärki. Useimmat meistä eivät toivo kompromissikyvytöntä jyrää puolisokseen, ystäväkseen, naapurikseen tai harrastusvalmentajakseen – ei myöskään esimieheksi tai kollegaksi.

Esimiehen ja johdettavan välinen työsuhde on yhteistyötä siinä missä muutkin elämän ihmissuhteet. Vietämme merkittävän osan arjestamme työelämässä. Työpaikan ihmissuhteissa on kohtuullista tavoitella sitä samaa elementtiä, joka on usein elämän onnistuneiden ihmissuhteiden perusteena – toimivaa kommunikaatiota. 

Sini Wirén

Kirjoittaja on kuluttajapalveluyksikön johtaja liikenne- ja viestintäministeriön palveluosastolla.