Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut selvityksen Yleisradion hallinnon ja ohjauksen kehityksestä. Selvityksessä tarkastellaan hallinnon ja ohjauksen kehitystä Yleisradion perustamisesta alkaen vuodesta 1926 ja päättyen nykyhetkeen.
Yksityinen yleisradiotoiminta alkoi Suomessa paikallisten radioyhdistysten toimesta 1920-luvun puolivälissä. Yleisradio yrityksenä perustettiin vuonna 1926, ensin yksityisenä yrityksenä, jolle valtio antoi käyttöön lähetinkaluston. Valtioenemmistöinen Yleisradio luotiin vuonna 1934. Tuolloin kysymys oli tavallisesta valtionyhtiöstä, jonka valvonta ja ohjaus olivat valtioneuvostolla, käytännössä liikenne- ja viestintäministeriön edeltäjällä, yleisten töiden ja kulkulaitosten ministeriöllä. Ohjaus ja valvonta tapahtuivat yhtiökokouksen sekä toimiluvasta ja rahoituksesta päättämisen välityksellä.
Kun tarkastellaan nykytilannetta, asetelma on varsin erilainen. Yleisradiota koskeva erityispiirre, joka erottaa sen muista valtionyhtiöistä, on eduskunnan rooli yhtiön valvonnassa ja ohjauksessa.
Eduskunnan asemassa suhteessa Yleisradioon tapahtui 1940- luvun lopulla merkittävä muutos, kun yhtiön korkeimman hallinnollisen elimen, hallintoneuvoston nimittäminen siirrettiin yhtiökokoukselta eli ministeriöltä eduskunnalle ja hallintoneuvostolle annettiin yhtiöjärjestyksessä laajat tehtävät. Tämän jälkeen eduskunnan asema on vain vahvistunut yhtiön ohjauksessa, varsinkin 2000-luvulla. Yleisradioon liittyvän lainsäädännön kehittäminen on perustunut koko kuluvan vuosituhannen parlamentaaristyyppisten tai parlamentaaristen työryhmien ratkaisuihin.
Yleisradion nykyistä asetelmaa voidaan kuvata rakenteelliseksi riippumattomuudeksi valtioneuvostosta ja hallintoviranomaisista, joka myös on olennainen Yleisradion sananvapauteen vaikuttava tekijä.
Muistutuksena menneestä, Yleisradiolla on edelleen muutamia kymmeniä yksityisiä osakkaita. Yksityisten osakkaiden osuus Yleisradion osakepääomasta on nykyisin erittäin vähäinen, vain noin 0,02 prosenttia.
Tutkimuksen tekijä on Yleisradiosta eläkkeellä oleva entinen keskushallinnon päällikkö, nykyisin freelancetutkija, YTT Martti Soramäki.
