Virkamatkat vähemmillä päästöillä

Virkamatkustus on välttämätön osa monen virkamiehen elämää, mutta matkat pitäisi voida tehdä mahdollisimman vähäpäästöisesti.

Paras tapa välttää virkamatkustuksesta aiheutuvia päästöjä on se, että jättää kokonaan matkustamatta. Aina on hyvä harkita tarkkaan, mihin ulkomaisiin kokouksiin kannattaa osallistua ja mitkä voi jättää väliin. Etäosallistumismahdollisuudetkin ovat nykyään pääosin hyvät.

Suomen edun mukaista ei ole kuitenkaan jättäytyä kansainvälisistä kokouksista kokonaan pois. Kun virkamiehen on pakko matkustaa, se tulisi tehdä mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja vähäpäästöisesti.

Valtion matkustamista ohjaa matkustussääntö. Se on virka- ja työehtosopimus, jonka valtiota edustava valtiovarainministeriön työmarkkinalaitos tekee pääsopijajärjestöjen kanssa. Järjestöt ovat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Ammattiliitto Pro sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.

Valtion matkustussäännön mukaan virkamatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja niin vähin kokonaiskustannuksin kuin virkatehtävien tarkoituksenmukaisen ja turvallisen suorittamisen kannalta on mahdollista. Matkustussääntöä ohjaa siis niin sanottu edullisemmuusperiaate.

Edullisemmuusvaatimus on periaatteena ymmärrettävä, koska virkamatkustus maksetaan verorahoista. Liikenne- ja viestintäministeriön kanta on kuitenkin se, että edullisuus ei saisi ainoana tekijänä ohjata matkustamista, vaan myös ilmastolla on arvonsa.

Matkustussäännön edullisemmuusperiaate johtaa toisinaan ilmastolle haitallisiin ratkaisuihin. Muutamia esimerkkejä:

Mikäli virkamiehellä on kokous Brysselissä sekä perjantaina että maanantaina, voi hän jäädä halutessaan viikonlopuksi Brysseliin ainoastaan silloin, jos majoitus Brysselissä tulee edestakaisia lentoja halvemmaksi. Yleensä käy niin, että lentojen määrä kaksinkertaistuu, eikä ilmasto tästä kiitä.

Toisinaan taas virkamiehellä saattaa olla kokouksia peräkkäisinä viikkoina Yhdysvalloissa, jolloin ympäristön kannalta olisi järkevämpää tehdä kokousten väliin jäävät päivät etätyötä Jenkeistä käsin, eikä matkustaa välillä Suomeen. Matkustussääntö ei tällä hetkellä taivu tällaiseenkaan vaihtoehtoon.

Entä matkustaminen kotimaassa? Valtiolla on virastoja ympäri Suomen aina Rovaniemellä asti. Alueellisissa toimipisteissä työskentelevien virkamiesten tulee aika ajoin käydä Helsingin päätoimipaikalla. Matkustussäännön mukaan matkaa ei saa taittaa junalla, jos lentomatka tulee edullisemmaksi.

Jos taas virasto haluaisi kannustaa virkamiehiä kulkemaan välttämättömät taksimatkat pääosin sähkötakseilla, tämä ei onnistu, ellei sähkötaksien käyttö tule virastolle edullisemmaksi kuin muiden taksipalveluiden käyttäminen.

Nämä esimerkit ovat tosia, vaikka ne ilmastotietoisessa nykymaailmassa kuulostavat järjenvastaisilta.

Liikenne- ja viestintäministeriö onkin nyt esittänyt valtiovarainministeriölle ja pääsopijajärjestöille, että valtion matkustussääntöä muutettaisiin siten, että virkamatkustuksessa voitaisiin huomioida myös matkan ilmastovaikutukset.

Verorahoilla toimittaessa säästöt ja matkustuksen edullisuus ovat toki tärkeitä seikkoja, mutta matkustustavan ei tulisi määräytyä yksin näillä perusteilla. Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista uhista ja tämän tulisi näkyä kaikessa valtion toiminnassa, myös virkamatkustuksessa.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä pienilläkin päätöksillä on merkitystä. Matkustussäännön päivittäminen nykyaikaan olisi yksinkertainen asia, joka pitäisi tehdä mahdollisimman pian. Nykyisen virkaehtosopimuksen päättymistä ei ole syytä jäädä odottelemaan.

Juhapekka Ristola
Kirjoittaja on konserniohjausosaston osastopäällikkö