Viisi kysymystä ja vastausta TEN-T-liikenneverkosta
TEN-T tarkoittaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (Trans European Network), joka edistää ihmisten ja tavaroiden liikkumista. TEN-T yhdistää rautatiet, sisävesireitit, tiet, meri- ja lentoyhteydet kokonaisvaltaiseksi liikenneverkoksi.
Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi TEN-T-verkkoa koskevaksi sääntelyksi joulukuun puolivälissä. Vastaan tässä kirjoituksessa viiteen aiheesta usein esitettyyn kysymykseen.
1. Mihin TEN-T-asetus vaikuttaa?
Suomen kannalta ehdotus on tärkeä, koska EU-sääntely vaikuttaa siihen, miten väyliä ja liikenteen solmukohtia kehitetään. TEN-T-asetus nimittäin asettaa liikenneverkolle ja solmukohdille vaatimuksia, jotka on määräaikoihin mennessä täytettävä.
Kyseessä ei ole pelkkä karttaharjoitus siitä, mitkä ovat tärkeimpiä teitä, ratoja, satamia ja lentoasemia, vaan kartalle pääsy tuo mukanaan tukun vaatimuksia monille toimijoille, ennen kaikkea valtiolle. Monesti tämä unohtuu, kun keskitytään pohtimaan sitä, miten Euroopan reunalla sijaitsevan Suomen verkko näkyy EU-kartoilla.
Kartalla olo vaikuttaa toki siihen, miten EU-rahoitusta on mahdollista saada hankkeiden rahoitukseen. Kuitenkin on muistettava, että pääosa rahoituksesta on aina kansallista, ja kansallisen rahoituksen suhteen meillä on moninkertaisesti tarpeita verrattuna siihen, mihin valtion budjetti riittää.
Tämän vuoksi on olennaista, että EU-sääntelyn kautta Suomelle ei tule kohtuuttomia vaatimuksia toteutettaviksi, vaan pystymme suuntaamaan kansallista rahoitusta sinne, missä sille on eniten tunnistettuja tarpeita.
2. Mihin Suomen vaikuttaminen on perustunut ja miksi?
Viime vuonna hyväksytyssä 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa linjattiin kansallista väyläpolitiikkaa 2030-luvulle asti. Ensimmäistä kertaa meillä on käytössä hallituksen ja opposition yhdessä laatima suunnitelma väylien kehittämisestä.
Liikenne 12 –suunnitelmassa rahoituksen painopistettä suunnataan jonkin verran enemmän ratahankkeisiin kuin aikaisempina vuosina. Maanteiden rahoitus pysyy kuitenkin suurempana kuin ratojen, ja kasvaa sekin. Pääpaino rahoituksessa on pääväylillä, jotta pystytään takaamaan pitkämatkaisten kuljetusten toimivuus Suomessa. Eduskunta päättää aina vuosittain valtion budjetista ja siitä, miten väylienkin rahoitusta suunnataan.
Suunnitelmassa otetaan kantaa myös siihen, miltä TEN-T-uudistuksen tulisi näyttää. Ensinnäkin, uudistuksen tulee tukea Liikenne 12 -suunnitelman toimeenpanoa. TEN-T-verkon on vastattava myös kansallisia väylätavoitteitamme sekä mahdollistettava rahoitus erityisesti ratahankkeille niin valtion verkolla kuin hankeyhtiöidenkin tarpeisiin.
Liikenne 12 -suunnitelmassa korostetaan Suomen erityisolosuhteita, ennen kaikkea vähäisiä liikennevirtoja ja sitä, miten ne huomioidaan asetuksessa.
Nostamme esille sen, että TEN-T-ydinverkon vaatimusten ja EU-rahoituksen tulisi paremmin vastata toisiaan. Nykyään maanteiden ydinverkon vaatimukset ovat korkeat, mutta verkon kehittämiseen saa rahoitusta pääasiassa vain koheesiomaissa, ei Suomessa. Meillä on jo entuudestaan vaikeaa täyttää maanteiden vaatimuksia, jotka on mitoitettu paljon vilkasliikenteisemmille Keski-Euroopan teille.
Liikenne 12 -suunnitelmassa korostetaan myös kaupunkiseutujen merkitystä kestävän liikenteen edistämisessä.
Muun muassa näitä asioita olemme pitäneet esillä, kun olemme käyneet keskusteluja asetusehdotuksesta.
3. Mitkä ovat Suomen kannalta keskeiset muutokset?
Ensinnäkin, komission ehdotus käytännössä laajentaa TEN-T-ydinverkkoa Suomessa. Kaikkien kolmen raideliikenteen hankeyhtiön suunnittelemat oikolinjaukset on lisätty laajennetulle TEN-T-ydinverkolle, jota kohdellaan rahoituksen näkökulmasta samalla tavalla kuin nykyistä ydinverkkoa. Tämä mahdollistaa sen, että hankeyhtiöt voivat hakea EU-rahoitusta.
Oikolinjausten lisäksi myös olemassa olevat ratalinjaukset hankeyhtiöiden yhteysväleillä ovat säilyneet ydinverkolla – tämä on asia, jonka ehdottomasti halusimme ennakkovaikuttamisessa varmistaa ja jonka toteutuminen ei ollut lainkaan itsestään selvää.
Toiseksi, ehdotus mahdollistaa kaupunkiseutujen kehittämistä kestävän liikenteen keskuksina ja vahvistaa valtion ja kaupunkiseutujen kumppanuuksia. Kaikki seitsemän MAL-seutua Suomessa saisivat ehdotuksen myötä kaupunkisolmukohdan statuksen – nykyisin niitä ovat vain Helsinki ja Turku, eli uusina mukaan tulevat Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu ja Tampere.
Kaupunkisolmukohdille kohdistuisi kestävään matkustaja- ja tavaraliikenteeseen liittyviä velvollisuuksia, mutta avautuisi myös mahdollisuuksia EU-rahoitukseen. Kestävän liikenteen edistäminen kaupunkiseuduilla on Liikenne 12 -suunnitelman mukaista ja lisäksi se on tehokas ilmastotoimi.
Kolmanneksi, TEN-T-asetusehdotuksessa on huomioitu huoliamme maanteiden korkeista teknisistä vaatimuksista. Niiden toteuttamista ydinverkolla siirretään ehdotuksen mukaan pääosin kymmenellä vuodella eteenpäin, vuoteen 2040. Lisäksi teknisiin vaatimuksiin voi hakea poikkeuksia etenkin vähäliikenteisillä teillä.
Maanteiden vaatimukset ovat edelleen kovia, mutta ehdotuksen poikkeukset ja muut siihen sisältyvät joustot mahdollistavat nykyistä asetusta paremmin maantieverkon kehittämistä kansallisten tarpeiden mukaan sen sijaan, että kehittämistä liikaa ohjattaisiin EU-tasolta.
Kansallisten tarpeiden mukaan kehittäminen tarkoittaa sitä, että vältytään ohjaamasta niukkaa kansallista rahoitusta kannaltamme toisarvoisiin hankkeisiin – esimerkiksi moottoriteihin alueilla, joilla liikennetarpeet eivät tätä edellytä. Mielestäni tämä on tärkeää paitsi tehokkaan rahankäytön myös ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta.
Liikenneverkolla on paljon tarpeita koko maassa. Myös alemman asteen tieverkko on tärkeä esimerkiksi teollisuuden kuljetuksille, emmekä voi suunnata kaikkea kansallista rahoitusta pelkästään TEN-T-verkolle.
Ehdotukseen liittyy yhä haasteita. Meidän tulee pitää huoli siitä, että kansallisia olosuhteita huomioidaan ehdotettuakin paremmin. Lisäksi on varmistettava, että ehdotus edistää liikkumisen palveluiden uusia markkinoita ja kannustaa hyödyntämään uusimpia teknologioita esimerkiksi liikenteen ohjauksessa.
Suomen laajan satamaverkon osalta pyrimme turvaamaan mahdollisuudet kehittää meille tärkeän merenkulun edellytyksiä. Lentoasemaverkko takaa osaltaan alueiden saavutettavuutta. Satamiin ja lentoasemiin johtavat väylät ovat pääosin valtion vastuulla, ja asetusehdotuksen yhä tiukemmat vaatimukset koskevat myös niitä. Näiden osalta kantamme on edelleen johdonmukainen, eli niitä kehitetään valtakunnallisesta näkökulmasta tunnistettujen tarpeiden pohjalta Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti.
4. Miten TEN-T-asetus vaikuttaa CEF-tukiin?
TEN-T-verkkoa tuetaan ja kehitetään Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelmalla (CEF, Connecting Europe Facility). EU-jäsenmaat voivat hakea TEN-T-liikennehankkeille rahoitusta CEF-ohjelmasta. Rahoitus on painottunut erityisesti raideliikenteen hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen, mikä osaltaan edistää EU:n ilmastotavoitteita.
TEN-T-asetus määrittelee verkon, jolle rahoitusta voidaan hakea, ja kriteereitä hankkeille. Meille keskeisintä on, että varmistamme valtion ratahankkeiden ja hankeyhtiöiden rahoituksen ja edistämme digitalisaatiota, ennen muuta Digirata-hanketta.
Uusi TEN-T-asetus vaikuttaa CEF-rahoitukseen vasta sen jälkeen, kun se on tullut voimaan, arviolta vuonna 2024. CEF-rahoituksen osalta on painettava tiukasti mieleen, että vuoden 2030 jälkeen rahoitus painottuu myös kattavan verkon hankkeisiin, kun ydinverkko on tullut toteutetuksi määräajassa.
5. Miten uudistus etenee?
Valmistelemme parhaillaan valtioneuvoston kantaa ehdotukseen. Valmistelun aikana kuulemme laajasti myös sidosryhmiä. Tämän jälkeen myös eduskunta käsittelee ehdotuksen ja ilmaisee kantansa siihen.
Olemme mielestäni onnistuneet ennakkovaikuttamisessa paremmin kuin hyvin, mistä kiitos osastopäällikkö Sabina Lindströmin tiimille. Olemme käyneet tiiviisti keskusteluita komission kanssa, tuoneet näkemyksiämme suorasukaisesti esiin ja saaneet puumerkkimme asetusehdotuksen sisältöön. Varmasti Liikenne 12 -suunnitelma on auttanut meitä pitämään viestimme kirkkaina.
Neuvottelut asetuksesta alkavat neuvostossa ja parlamentissa tammikuussa. Odotamme mielenkiintoisia keskusteluja eurooppalaisen liikenneverkkopolitiikan tulevaisuudesta muiden jäsenvaltioiden kanssa.
Suomi vaikuttaa ehdotukseen jatkossakin Liikenne 12 -hengessä ja pidämme mielessä koko liikennejärjestelmän tarpeet ja tavoitteet.
Timo Harakka
liikenne- ja viestintäministeri
Valtioneuvoston hankeikkuna: TEN-T-asetuksen uudistaminen
Tiedote 16.12.2021: Suomi hakee EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta rahoitusta useille liikennehankkeille
Väylävirasto: Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T
Traficom: Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T ja CEF-rahoitus
New transport proposals target greater efficiency and more sustainable travel
