Väyläviraston katse on jo Liikenne12-suunnitelman toimeenpanossa

Liikenne12-suunnitelman luonnoksessa esitetty perusväylänpidon rahoitustason nosto antaa Väylävirastolle hyvät lähtökohdat sujuvan liikennöinnin varmistamiseen eri väylämuodoilla. Väylävirasto vastaa väyläverkkojen keskipitkän aikavälin investointiohjelmasta ja tulevien vuosien suunnitteluohjelmasta, jotka ovat keskeisiä työkaluja Liikenne12-suunnitelman ja sen tavoitteiden toteuttamisessa. Väylävirasto katsookin jo suunnitelman toimeenpanoon.

Kestävästi ja sujuvasti raiteilla

Rautateiden ja raideliikenteen keskeinen rooli liikennejärjestelmässä ja fossiilittoman liikenteen tavoitteiden saavuttamisessa näkyy Liikenne12-suunnitelmassa vahvasti. Toimiva ja kunnossa oleva rataverkko mahdollistaa kestävät matkat ja kuljetukset myös tulevaisuudessa. Kehittämisen painopiste onkin rataverkolla, jonne kohdistuu yli puolet kehittämisrahoituksesta. Uudet nopeat raideyhteydet toteutetaan hankeyhtiöiden kautta.

Myös olemassa olevalla rataverkolla riittää haasteita ja tarpeita, sillä lähivuosina on tiedossa kustannuksiltaan merkittäviä peruskorjaustarpeita eri puolilla verkkoa. Matka- ja kuljetusaikojen nopeuttaminen ei ole mahdollista, jos rataverkko ei ole kunnossa. Junien kulunvalvontatekniikassa merkittävä uudistus tulee olemaan siirtyminen uuteen radioverkkopohjaiseen eurooppalaiseen kulunvalvontajärjestelmään, ns. digirataan.

Maanteillä korostuvat kunnossapito ja palvelutaso

Tieliikenteen osuus liikkumisessa ja kuljettamisessa on maassamme hallitseva. Tienpitäjän suuri haaste on koko laajan tieverkon pitäminen riittävän hyvässä kunnossa turvallisen ja sujuvan liikenteen varmistamiseksi.

Valta- ja kantatiet muodostavat tieverkon rungon ja niillä on erityisen tärkeä merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja alueiden kehittämiselle. Liikenne12-suunnitelman tärkein tavoite tieverkon osalta on huolehtia tiestön kunnosta, ja tämän saavuttamiseksi perusväylänpidon rahoitusta on tarkoitus nostaa 1,4 miljardiin euroon vuodessa vuodesta 2025 alkaen. Tieverkolla panostetaan korjauksiin ja kunnossapitoon, sillä suunnitelman tavoitteena on taata koko Suomen saavutettavuus, joskin korjauksissa ja talvihoidossa tullaan jatkossakin priorisoimaan vilkasliikenteisiä teitä.

Kehittämishankkeiden suunnittelu kohdistuu erityisesti niille tiejaksoille, joilla on merkittävimpiä puutteita palvelutasossa turvallisuuden, toimivuuden tai ympäristöhaittojen näkökulmasta. Näillä väylillä myös henkilö- ja tai tavaraliikenteen ennustettu kasvu edellyttää investointeja, jotta pystytään varmistamaan riittävän hyvä palvelutaso.

Vesiväylät turvaavat viennin ja tuonnin

Turvalliset kauppamerenkulun väylät niihin liittyvine palveluineen ovat keskeinen tekijä maamme ulkomaankaupan sujuvuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn varmistamisessa. Keskeisiä haasteita vesiväyläverkostolle ovat elinkeinoelämän nopeastikin muuttuvat kuljetustarpeet, joihin tulee kyetä vastaamaan nopeasti ja joustavasti.

Esimerkiksi alusliikenteen lisääntyvä automaatio synnyttää uudenlaisia palvelutarpeita ja edellyttää mm. älykkäiden turvalaitteiden lisäämistä kauppamerenkulun väylillä. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia siirtää kuljetuksia maanteiltä sisävesille osana päästövähennystavoitteiden saavuttamista.

Talvimerenkulun palvelutason turvaaminen edellyttää nykyisen jäänmurtokaluston toimintavarmuuden turvaamista kaluston modernisoinnin avulla. Väylävirasto on käynnistänyt yhteistyössä Ruotsin viranomaisten kanssa uuden, nykyistä jäänmurtokalustoa korvaavan jäänmurtajan suunnittelun. Uutta jäänmurtajaa koskevan investointipäätöksen teko tulee ajankohtaiseksi lähivuosina.

Kari Wihlman
Kirjoittaja on Väyläviraston pääjohtaja.