Valtiot ottivat IMO:ssa lisäaikaa neuvotteluille toimista meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (International Maritime Organization, IMO) meriympäristön suojelukomitea (Marine Environment Protection Committee, MEPC) kokoontui Lontoossa 27.4.–1.5.2026. Komitean 84. istunnossa päädyttiin odotetusti ottamaan jälleen lisäaikaa neuvotteluille toimista alusliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. 

Lopullista päätöksentekoa meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen sääntelypaketista on jo kertaalleen siirretty marraskuuhun 2026. Alun perin toimista piti päättää lokakuussa 2025.

IMO:n 176 jäsenvaltiota saavuttivat heinäkuussa 2023 sovun strategiasta kansainvälisen meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena on, että meriliikenne on hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä tai sen tienoilla huomioiden kansalliset olosuhteet. Vuoteen 2030 mennessä alusten kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää vähintään 20 prosenttia vuoteen 2008 verraten. Vuodelle 2040 asetettu välitavoite on vähentää päästöjä vähintään 70 prosenttia.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävä ja haastavien neuvotteluiden tuloksena huhtikuussa 2025 jo alustavasti hyväksytty nk. nettonollakehikko (IMO Net-Zero Framework) jätettiin lokakuussa 2025 pöydälle. Suomi ja muut EU-jäsenvaltiot kannattavat neuvottelujen jatkamista tämän kehikon pohjalta. Päästövähennystoimien tulee olla riittäviä vuonna 2023 sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 
 
1.5.2026 päättyneelle neuvottelukierrokselle oli kuitenkin toimitettu useita esityksiä, joissa ehdotetaan luopumista nettonollakehikon keskeisistä taloudellisista osista. Näiden esitysten mukainen sääntely ei asiantuntija-arvioiden mukaan riittäisi sovittujen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Esitykset eivät saavuttaneet laajaa kannatusta. 

Taloudellisten elementtien lisäksi valtioiden näkemyserot neuvotteluissa liittyvät menettelytapaan, jolla sääntely lopulta hyväksyttäisiin. Riittävän laajan yhteisymmärryksen puuttuessa IMO:n jäsenvaltiot päättivät ottaa neuvotteluille lisäaikaa ja järjestää kaksi työryhmätason kokousta syksyllä 2026.

Valtioita jakaa IMO:ssa myös suhde maailmanpolitiikan ajankohtaisiin kysymyksiin. Äänestykset ovat IMO:ssa harvinaisia, mutta tällä kertaa kokousaikaa vei äänestys päätöslauselmasta liittyen Hormuzinsalmen tilanteen vaikutuksiin meriympäristölle. Istunto hyväksyi äänin 59–3 päätöslauselman, jossa tuomitaan Hormuzinsalmen alueen kauppamerenkulkuun kohdistuvat hyökkäykset ja ilmaistaan huoli hyökkäyksiin liittyvistä öljyvuotojen ja muun meriympäristön saastumisen riskeistä alueella. Suomi ja muut EU-jäsenvaltiot äänestivät päätöslauselman puolesta. 32 jäsenvaltiota pidättäytyi äänestämästä ja useat poistuivat kokoussalista äänestyksen ajaksi.

Jäävahvistettujen alusten huomiointi ehdolla ohjesääntöihin

Suomi neuvottelee IMO:ssa osana EU-jäsenvaltioiden joukkoa, sillä alusliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen sääntely kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Suomi pitää tärkeänä, että sääntelyssä huomioidaan alusten turvallinen kulku jäissä.

Tälle neuvottelukierrokselle Suomi oli tehnyt esityksen jäävahvistettujen alusten huomioinnista yhdessä muiden EU-jäsenvaltioiden ja useiden Euroopan ulkopuolisten valtioiden kanssa. Jäävahvistetuille aluksille esitetty korjaus saatiin neuvoteltua nettonollakehikkoa tarkentavan ohjesääntötekstin luonnokseen. Suomi jatkaa työtä, jotta se saataisiin mukaan lopulliseen sääntelyyn. 

Muita meriympäristön tilaa parantavia päätöksiä 

Istunnossa neuvoteltiin ja päätettiin myös useista muista alusliikenteen ympäristövaikutuksiin liittyvistä aiheista. Istunto esimerkiksi hyväksyi lopullisesti typen ja rikin oksidien sekä hiukkaspäästöjen rajoitusalueen Koillis-Atlantille. Rajoitusalue tulee voimaan syyskuussa 2028. 

Istunnossa jatkettiin työtä, joka tähtää velvoittavaan säännöstöön muovipellettien merikuljetuksista. Lisäksi istunto hyväksyi alustavasti useita muutoksia painolastivesiyleissopimukseen sekä päivitetyn toimintasuunnitelman aluksilta mereen päätyvän muoviroskan vähentämiseksi. 

Mitä seuraavaksi?

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimista käytävät neuvottelut jatkuvat työryhmätasolla syyskuussa ja marraskuussa 2026, ellei IMO:n neuvosto päätä toisin. Suomi on IMO:n neuvoston jäsen kuluvalla kaudella 2026–2027. 

Meriympäristön suojelukomitean seuraava sääntömääräinen istunto järjestetään marras-joulukuussa 2026. Lokakuussa 2025 keskeytetyn ylimääräisen istunnon on tarkoitus jatkua heti sen jälkeen joulukuun alussa. 

Osana EU:ta Suomi jatkaa työtä nettonollakehikkoon pohjaavan maailmanlaajuisen sääntelyn aikaansaamiseksi IMO:ssa. Suomi tavoittelee sellaisia sääntelyä tarkentavia ohjesääntöjä, joissa huomioidaan turvallinen, tehokas ja kestävä talvimerenkulku.

Lisätietoja:

Suomen pysyvän edustajan sijainen IMO:ssa, liikenneneuvos Eero Hokkanen, p. 050 476 0401, eero.hokkanen(at)gov.fi