Valtio ja Helsingin kaupunki aloittavat yhteistyön Maailman talousfoorumin kanssa

Maailman talousfoorumi, liikenne- ja viestintäministeriö ja Helsingin kaupunki aloittavat yhteistyön, jonka tavoitteena on digitalisaation, datatalouden ja automaatiokehityksen vauhdittaminen. Suomen ja Helsingin näkökulmasta keskeistä on kansallisen ja kansainvälisen datayhteistyön tehostaminen sekä kansainvälisen vaikuttavuuden hakeminen Suomen laajalle dataosaamiselle.

Käynnissä oleva digiteollinen murros muuttaa toimintatapoja ja -malleja kaikilla yhteiskunnan aloilla. Maailman talousfoorumin kanssa tehtävän yhteistyön pyrkimyksenä on edistää uusien teknologioiden ja uudenlaisten yhteiskunta- ja liiketalousrakenteiden kehitystä sekä näihin liittyvien parhaiden käytäntöjen leviämistä maailmanlaajuisesti.

Kesäkuussa allekirjoitetussa yhteistyösopimuksessa sovitaan asiantuntijan lähettämisestä Maailman talousfoorumin Centre for the Fourth Industrial Revolution (C4IR) -keskukseen määräajaksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö ja Helsingin kaupunki jatkoselvittävät myös edellytyksiä perustaa Suomeen C4IR-verkoston toimipiste, joka keskittyisi edistämään kansainvälistä datapolitiikkaa ja datataloutta.

- Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi ja taloudellinen menestys riippuvat siitä, että vauhditamme digitaalista kehitystä ja tuotamme uraauurtavia palveluita myös maailmalle myytäväksi. Suomen toimipisteelle suunniteltu rooli datatalouden ja datapolitiikan edistäjänä tukee erinomaisesti kansallisia kärkitavoitteitamme. Olennaista on, että saavutamme avainpaikan kansainvälisessä vaikuttamisverkostossa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

- Helsingin vuonna 2019 käynnistynyt yhteistyö Maailman talousfoorumin kanssa on tarjonnut meille useita mahdollisuuksia kaupungin toiminnan kehittämiseen, kansainväliseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen keskeisten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten kanssa. On merkittävää, että valtion ja Helsingin kaupungin nyt allekirjoittama sopimus laajentaa yhteistyötä datatalouteen, jossa Suomi ja Helsinki ovat maailmaanlaajuisessakin mittakaavassa edelläkävijöitä, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

- Eteenpäin katsovat ja nopeasti reagoivat organisaatiot tulevat hyötymään eniten neljännestä teollisesta vallankumouksesta. Kehittymässä oleva teknologia tarjoaa rajattomat mahdollisuudet, mutta on varmistettava, että sen käyttämiseen on olemassa selkeät puitteet. Odotamme innolla jatkoyhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa suunnitellessamme kehittyvien teknologioiden ympärille ihmiskeskeisiä käytäntöjä, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa, ei vain harvoja etuoikeutettuja, sanoi Murat Sonmez, Maailman talousfoorumin Centre for the Fourth Industrial Revolution Networkin johtaja.

Hankkeen käytännön valmistelut käynnistyivät helmikuussa 2020. Kansallisen hankeryhmän työskentelyssä on mukana tällä hetkellä valtionhallinnon ja kaupunkien lisäksi tutkimuksen ja elinkeinoelämän edustajia.

Hankkeen koordinointivastuu on liikenne- ja viestintäministeriöllä. Helsingin kaupunki vastaa sopimukseen liittyvän Fellow-velvoitteen täyttämisestä.

Lisätietoja:

yksikön johtaja Maria Rautavirta, p. 040 718 5975, liikenne- ja viestintäministeriö, Twitter: @mrautavirta

kansainvälisten asioiden neuvos Antti Paasilehto, p. 040 532 5657, liikenne- ja viestintäministeriö

yhteysjohtaja Sanna-Mari Jäntti, p. 0400 536 581, Helsingin kaupunki

Maailman talousfoorumi

Maailman talousfoorumi (World Economic Forum) on kansainvälinen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön järjestö. Se toimii yhteiskunnallisten johtajien, kuten poliittisten, yritys-, ja kulttuurijohtajien kanssa ja vaikuttaa niin maailmanlaajuisesti, alueellisesti kuin teollisuudessa. Maailman talousfoorumi perustettiin vuonna 1971 voittoa tavoittelemattomana säätiönä ja sen päämaja on Genevessä, Sveitsissä. Se on itsenäinen ja puolueeton eikä ole mukana edunvalvonnassa.

Verkostokeskus (Centre for the Fourth Industrial Revolution Network) suunnittelee innovatiivisia ratkaisuja teknologian linjauksiin ja hallinnointiin. Tiimit, jotka toimivat 13 maassa, suunnittelevat ihmiskeskeisiä ja ketteriä ratkaisuja, joita päätöksentekijät ja lainsäätäjät voivat testata, ja näin vaikuttavat kehittyvän teknologian alalla pyrkien maksimoimaan hyödyt ja minimoimaan riskit. Yli 40 projektia on käynnissä kuudella osa-alueella: tekoäly, autonominen liikenne, lohkoketjut, datapolitiikka, dronet ja esineiden internet.