Vähemmän savua aalloille
Merikeskus Vellamossa on ollut kesäkuusta lähtien esillä upea näyttely Kohtalona Ruotsinsalmi. Se kertoo nykyisen Kotkan edustalla käydyn Itämeren historian suurimman meritaistelun tarinan uudella tavalla. Yksi näyttelyn kohokohdista on virtuaaliesitys Savua aalloilla, jossa kävijä pääsee keskelle Ruotsinsalmen meritaistelua niin monikanavaisen äänentoiston kuin alusten 3D-mallien avulla.
Onneksi tuo näyttely on esillä vielä useamman vuoden, jotta kaikki halukkaat pääsevät kokemaan sen turvallisesti. Jotkut haluavat mennä ehkä vasta sitten, kun taistelumme maailmanlaajuista näkymätöntä vihollista vastaan on ohi tai ainakin lähempänä voittoa kuin nyt.
Säälimätön korona on aiheuttanut raskaita tappioita myös merenkulussa, emmekä tietenkään halua hävitä sitä vastaan. Mutta ympäri maapallon on käynnissä toinenkin taistelu, jonka lopputulos on meille vielä tärkeämpi.
Vaikka kansainvälinen merenkulku tuottaakin vain vajaat kolme prosenttia kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä, päästöt ovat viime vuosina kasvaneet ja planeetallemme ne ovat vihollinen. Taistelussa ilmastonmuutosta vastaan meidän on varmistettava, että aalloilla on koko ajan vähemmän savua. Ja lopulta ei yhtään.
Liian lyhyt askel
Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n (International Maritime Organization) 174 jäsenvaltiota pääsivät marraskuussa sopuun merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä vähentävistä säännöistä, jotka on tarkoitus saada voimaan vuoden 2023 alussa.
Tämä ensimmäinen askel IMO:ssa sovittujen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi jäi kuitenkin hyvin lyhyeksi. Sen päästöjä vähentävä vaikutus ei yllä Suomen ja monen muun valtion toivomalle selkeästi IMO:n tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen linjan mukaiselle tasolle.
Periksi ei silti voi antaa. Neuvottelut tarkentavista ohjesäännöistä ja niiden sopimisen jälkeen pidemmän aikavälin päästövähennyskeinoista jatkuvat.
Euroopan parlamentissa maanosamme päättäjät ovat jo pidemmän aikaa olleet tyytymättömiä hitaisiin neuvotteluihin ja toistuvasti ilmastokriisin vaatimaa jämäkkää toimeenpanoa vaille jääviin kompromissipäätöksiin IMO:ssa.
Syyskuussa parlamentin täysistunto kannatti EU:n päästökauppajärjestelmän (Emissions Trading System, ETS) laajentamista merenkulkuun. Myös unionin toimeenpaneva elin komissio on kertonut aikovansa ehdottaa tätä. Päästökaupan myötä sen piiriin kuuluvien alusten tuottamille kasvihuonekaasupäästöille asetettaisiin hinta, ja markkinamekanismi ohjaisi vähentämään päästöjä.
Haasteita ja sudenkuoppia
EU:n laajuisen merenkulun päästökaupan suunnittelussa on kuitenkin monia sudenkuoppia ja haasteita, joita on vaikea ratkaista kaikkia tyydyttävällä tavalla.
Miten vältetään hiilivuoto eli päästöjen siirtyminen EU:n ulkopuolelle? Entä kuljetusten siirtyminen muihin, meriliikennettä saastuttavampiin liikennemuotoihin? Kuuluvatko päästökaupan piiriin vain EU:n sisäiset laivakuljetukset, vai myös EU-satamien ja EU:n ulkopuolella sijaitsevien satamien välillä kulkevat?
Näiden haasteiden ratkaiseminen on politiikkaa. Parhaiten pärjännevät ne, jotka etsivät ratkaisuja ja esittävät niitä itse alusta asti.
Suomelle merikuljetukset ovat elintärkeitä. Tavaraviennistämme noin 90 % ja -tuonnista noin 80 % kulkee meritse. Kaukana Euroopan päämarkkina-alueesta ja talvisin jäätyvän meren takana sijaitsevalle maalle laivaliikenteen päästöjen vähentämisen aiheuttamat lisäkustannukset voivat olla merkittävät.
Haasteena onkin löytää tasapaino yhtäältä tehokkaasti alusten päästöjä vähentävien toimien ja toisaalta niistä elinkeinolle ja kansantaloudelle aiheutuvien taloudellisten vaikutusten välillä.
Suomi voi tehdä paljon
Vaikka suuri osa meriliikenteen päästöjä vähentävästä sääntelystä syntyykin IMO:ssa ja EU:ssa valtioiden välisin neuvotteluin ja sopimuksin, voimme Suomessa tehdä paljon. Ehkä osaamme enemmänkin, sillä meillä on etevä joukko meriteollisuuden yrityksiä, jotka ovat jo kehittäneet monia päästöjä vähentäviä teknologioita, kuten uudentyyppisiä laivamoottoreita ja roottoripurjeita. Nyt ne on otettava täysimääräisesti käyttöön myös kotivesillä. Tanskalainen logistiikkayhtiö DFDS kehittää jo vetykäyttöistä lauttaa, ja ruotsalaiset aikovat rakentaa maailman suurimman purjerahtilaivan. Emme varmasti halua jäädä jälkeen.
Luonnos valtioneuvoston periaatepäätökseksi meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä lähti juuri lausuntokierrokselle. Siitä ja fossiilittoman liikenteen tiekarttatyön loppuraportista voit lukea lisää toimista, joita tarvitaan savun hälventämiseksi aalloilta.
Puuttuuko jotain? Kerro meille!
Eero Hokkanen
Kirjoittaja on erityisasiantuntija liikenne- ja viestintäministeriön ilmasto- ja ympäristöyksikössä
Twitter @eerohokkanen
Fossiilittoman liikenteen tiekartta –työryhmän loppuraportti
