Helsingin Sanomissa oli 27.11.2017 uutinen siitä miten eduskunnalle viime viikolla lähtenyt hallituksen esitys uudesta tieliikennelaista muuttaisi automaattisen liikenteenvalvonnan eli "peltipoliisien" perusteella annettavia sakkoja.
Uutisen yhteydessä ja aiemminkin on ollut keskustelua, että lakiuudistus johtaisi liikennerikkeiden nollatoleranssiin ja tältä osin edelleen oikeusturvan romuttumiseen käännetyllä todistustaakalla. Näin ei ole ja asiaa on syytä selventää.
Tieliikennelakiin tehtävät muutokset eivät sellaisenaan vaikuta siihen, miten valvova viranomainen soveltaa lakia. Myös liikenteen rikoksista säädettäisiin edelleen pääosin rikoslaissa.
Voimassa olevan rikesakkorikkomuksista annetun lain mukaan mikä tahansa ylinopeus on rangaistavaa ja viranomaisen puuttumiskynnys on määritelty poliisihallinnon sisäisessä ohjeessa. Nykyinenkään tieliikennelaki ei ota kantaa poliisin tulkintaohjeeseen.
Poliisin ohjeen mukaan kenellekään ei ole lupaa ajaa lievääkään ylinopeutta, joten poliisin tulee mahdollisuuksien mukaan puuttua kaikkeen ylinopeudella ajamiseen. Suomen poliisin puuttumiskynnys on kuitenkin Euroopan korkeimpia. Suomessa huomautuksen ja rikesakon välisenä rajana pidetään 10 kilometrin ylitystä, kun Euroopassa raja on yleisesti 1-6 kilometriä tunnissa.
Tieliikennelaissa ehdotettu liikenteen virhemaksu olisi rikesakon kaltainen kiinteä maksu ja se määrättäisiin ajoneuvorekisteriin merkitylle omistajalle tai haltijalle. Maksun määrä vaihtelisi teon moitittavuuden mukaan 20-200 euron välillä. Keskustelussa on jäänyt sivuseikaksi, että pienimpien ylinopeuksien osalta rikkomusmaksu olisi uuden lain myötä pienempi kuin nykyisessä laissa, eikä pienemmistä ylinopeuksista enää seuraisi toistuvana rikkomuksena lainkaan ajokieltoa.
Liikennevirhemaksu eli hallinnollinen sanktio ei ole Suomessa uusia asia. Niitä käytetään jo nyt tieliikenteen valvonnassa esimerkiksi pysäköinninvalvonnassa ja ylikuormien valvonnassa.
Ylijohtaja Laura Vilkkonen, Tieto-osasto
