Työryhmä: Televisiomaksun tilalle julkisen palvelun mediamaksu

Yleisradion rahoitusta ja julkista palvelua pohtinut työryhmä ehdottaa, että nykyinen televisiomaksu korvataan julkisen palvelun mediamaksulla, joka kerättäisiin automaattisesti kaikilta asuntokunnilta ja tietyn kokoisilta yrityksiltä.

Koska maksajajoukko laajenisi, laskisi yksittäisen asuntokunnan maksu nykyisestä 224,30 eurosta noin 175 euroon. Asuntokunnan maksu olisi sama riippumatta talouden koosta. Asuntokunnalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa.

Kansanedustaja Mika Lintilän (kesk.) johtama parlamentaarinen työryhmä luovutti loppuraporttinsa viestintäministeri Suvi Lindénille 23. huhtikuuta.

Työryhmä arvioi lukuisia erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Tavoitteena oli julkisen palvelun rahoituksen järjestäminen pitkäjänteisesti ja yksinkertaisella tavalla.

Työryhmä katsoo, että julkisen palvelun riippumattomuuden turvaamiseksi rahoituksen on edelleenkin koostuttava kansalaisten ja yhteisöjen maksamista maksuista.

Maksu ei enää liittyisi television omistamiseen, ja samalla luovuttaisiin myös televisiomaksutarkastajista. Maksua koskeva linjaus perustuu siihen, että Yleisradion julkinen palvelu tavoittaa käytännössä kaikki suomalaiset. Palveluita tuotetaan television lisäksi radioon ja internetiin ja niitä käytetään mitä erilaisimmilla päätelaitteilla myös mobiilisti.

Yritysten julkisen palvelun mediamaksu olisi ehdotuksen mukaan kolme kertaa asuntokuntamaksun suuruinen, ja se perittäisiin silloin, kun yrityksen liikevaihto on vähintään 400 000 euroa vuodessa.

Maksun perisi Viestintävirasto. Uusi rahoitusjärjestelmä otettaisiin käyttöön vuonna 2011.

Työryhmän mukaan maksun suuruutta määrättäessä tulee lähtökohtana pitää sitä, että valtion televisio- ja radiorahastoon kertyisi varoja noin 450 miljoonaa euroa. Yleisradion saaman rahoituksen suuruudesta päättäisi jatkossakin valtioneuvosto.

Julkisen palvelun määritelmää tarkennettava

Työryhmä pitää julkisen palvelun nykyistä määritelmää pääosin asianmukaisena. Määritelmä tehtävistä kaipaa kuitenkin ajantasaistamista sopimaan muuttuvaan mediamaailmaan.

Julkisen palvelun tehtävän määritelmää ehdotetaankin täsmennettäväksi. Nykyinen velvoite täyden palvelun ohjelmistoista muutetaan velvoitteeksi tuoda monipuolinen ja kattava ohjelmisto jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin.

Työryhmä korostaa, että julkisen tehtävän täyttäminen edellyttää nyt ja tulevaisuudessa uuden teknologian hyödyntämistä sisältöjen ja jakeluteiden kehittämisessä.

Työryhmä ehdottaa lisäksi, että Yleisradiolle asetettaisiin velvoite säilyttää ohjelma-aineistoa ja näin täyttää tärkeä tehtävä toimia kansakunnan muistina.

Nykyiseen määritelmään velvollisuudesta painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja ehdotetaan lisättäväksi myös nuoret ikäryhmät tavoittava ohjelmatarjonta.

Hallintoneuvoston tehtäviä täsmennettävä

Loppuraportissa otetaan kantaa myös julkisen palvelun valvontaan ja ohjaukseen.

Työryhmä katsoo, että Yleisradion hallintoneuvoston tehtäviä on täsmennettävä ja sen riippumatonta asemaa vahvistettava. Nykyisen lain määritelmä ei yleisluontoisuudessaan työryhmän mukaan vastaa enää nykyvaatimuksia. Myös hallintoneuvoston ja hallituksen tehtävänjakoa tulee edelleen selkiyttää.

Työryhmä painottaa hallintoneuvoston velvollisuutta valvoa, että julkisen palvelun toteuttamiseen osoitettujen varojen käyttö on läpinäkyvää ja tehokasta. Hallintoneuvoston on myös valvottava, ettei alihinnoittelua tai ristikkäistukia käytetä.

Taustaa

Kansanedustaja Mika Lintilän johtaman työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotuksia Yleisradion julkisen palvelun määrittelystä ja laajuudesta sekä rahoituksen järjestämisestä.

Lisäksi ryhmän tuli ottaa huomioon julkisen palvelun toimintaedellytysten turvaaminen, palvelun laajuuden ja rahoituksen vaikutukset viestintämarkkinoihin sekä julkisen palvelun merkitys suomalaisen sisältötuotannon edistäjänä.

Työryhmän varapuheenjohtajina toimivat kansanedustajat Tarja Filatov (sd) ja Jari Koskinen (kok).

Ryhmän jäsenet ovat kansanedustajat Bjarne Kallis (kd), Martti Korhonen (vas), Anni Sinnemäki (vihr), Raimo Vistbacka (ps) ja Ulla-Maj Wideroos (r) sekä alivaltiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, ylijohtaja Liisa Ero liikenne- ja viestintäministeriöstä, toimitusjohtaja Kari Väisänen Taloudellisesta Tiedotustoimistosta ja yhteiskuntatieteiden tohtori Juhani Wiio.

Lisätietoja

työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Lintilä, puh. (09) 432 3080 tai 050 511 3080