Työryhmä: Lentokenttärata rakenteille budjettirahoituksella 2008

Kehäradan rakennustyöt tulisi aloittaa vuonna 2008, esittää radan rakentamista selvittänyt työryhmä. Budjettirahoitus on työryhmän mielestä taloudellisesti tarkoituksenmukaisin malli radan rakentamiseen.

Kustannusten jako valtion ja Vantaan kaupungin kesken tulisi työryhmän raportin mukaan toteuttaa siten, että valtion osuus olisi noin 70-75 prosenttia ja Vantaan noin 25-30 prosenttia. Työryhmä esittää, että valtio ja Vantaa tekevät alkuvuodesta 2007 kustannusjakoa ja radan varteen rakennettavia asemia koskevan aiesopimuksen.

Kehärata tarjoaa raideyhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja tuo lentoaseman 12 miljoonaa vuosittaista matkustajaa raideliikenteen piiriin. Lisäksi hankkeen arvioidaan mahdollistavan Vantaalla noin 40 000 asukkaan asuntoalueiden ja noin 60 000 työpaikan rakentamisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Ratalinjaus yhdistää pääradan ja Martinlaakson radan toisiinsa lentoaseman kautta.

Työryhmän mukaan budjettirahoitus on hankkeen toteuttamisessa edullisin malli. Elinkaarimallilla eli julkisen sekä yksityisen sektorin yhteistyöllä ei olisi saavutettu hyötyjä muun muassa siksi, että radan rakentamista koskevat tekniset määräykset olivat tiukat. Raportti ei näe erityisiä etuja myöskään julkisen projektiyhtiön hankkeena toteutettavassa radanrakennuksessa.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on jo suhtautunut myönteisesti ratahankkeeseen. Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen korostaa, että ruuhkautuvalla pääkaupunkiseudulla on syytä panostaa juuri joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen.

- Kehärata lisää työ- ja asiointimatkojen sujuvuutta. Se tuo uusia mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun asuntotuotannolle. Lisäksi se tarjoaa kipeästi kaivatun raideyhteyden lentoasemalle, toteaa Huovinen.

- Suhtaudun luottavaisesti siihen, että seuraava hallitus tekee Kehäradan toteuttamispäätöksen vielä tämän vuoden aikana.

Huovisen mielestä keskustelu velloo liian usein yksittäisten liikennehankkeiden ympärillä, kun enemmän huomiota tulisi kiinnittää liikennepolitiikan kokonaisuuteen. Valtiovarainministeriön työryhmän esitys budjetin kehysjärjestelmän uudistamiseksi oli ministerin mukaan askel oikeaan suuntaan.

- Siinä oli hyviä aineksia, mutta tarkastelunäkökulma saisi olla laajempi. Liikennepolitiikka on paljon muutakin kuin teiden ja ratojen rakentamista. Kannatan lämpimästi aiempaa Matti Vuorian työryhmän ehdotusta, jonka mukaan liikennepolitiikkaa linjattaisiin 10-15 vuoden aikajänteellä.

Kehärata-työryhmän mukaan ratahankkeen nopea toteuttaminen edellyttää valmistelujen jatkamista välittömästi. Lopullinen sopimus radan toteuttamisesta voidaan tehdä hankkeen rahoituksen varmistuttua. Aikaisimmillaan rata voisi valmistua vuonna 2013.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti Kehärata-työryhmän kesäkuussa 2006. Työryhmä päivitti tiedot muun muassa Kehäradan kustannuksista, vaikutuksista pääkaupunkiseudun asuntopolitiikkaan ja liikennöinnin periaatteista. Edustettuina työryhmässä olivat Vantaan kaupunki, Ratahallintokeskus, Tiehallinto, YTV, valtiovarainministeriö ja Finavia.


Lisätietoja:
rakennusneuvos Mikko Ojajärvi, puh. (09) 160 28574 tai 0400 438 520
Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen, puh. (09) 8392 2033
kaupungininsinööri Urpo Vainio (Vantaan kaupunki), puh. (09) 839 22427 tai 040 041 7968
investointijohtaja Kari Ruohonen (RHK), puh. 020 751 5131